Sidosryhmäpalautteen hyödyntäminen nousi esiin haasteena HAMKin tutkimusyksiköiden työelämäarvioinnissa.
Työelämän edustajat toivat esiin, että meillä ei vaikuta olevan kattavaa ja järjestelmällistä sidosryhmäpalauteen keräämisen, hyödyntämisen ja vastapalautteen antamisen mekanismia ja kulttuuria.
Arviointikeskusteluissa todettiin, että sidosryhmäpalautetta otetaan vastaan ja sitä kerätään, mutta saadun tiedon systemaattinen hyödyntäminen palvelujen, hankkeiden, tutkimusyksiköiden ja koko HAMKin tasolla on tärkeä kehityskohde.
Asian jenkaamiseksi uudelle uralle järjestettiin sidosryhmäpalautteeseen pureutuva työpaja. Työpajassa oli osallistuja jokaisesta tutkimusyksiköstä, ja siinä pyrittiin löytämään yhteisiä alkuja yhteisiksi ratkaisuiksi yksikkökohtaisten – tai puuttuvien – käytäntöjen sijaan.
Tapaamisia, toimenpiteitä ja tarralappuja
Ensimmäisen yhteisen keskustelun ja työskentelyn tuloksena saatiin aikaiseksi kuvauksia kahdesta asiasta: miten asiat hoidetaan ja miten ne pitäisi hoitaa. Jotkut esiin tuoduista ajatuksista olivat jo käytäntöjä jossain yksikössä, kun taas toiset vasta ideat syntyivät yhteistä näkemystä rakennettaessa.
Sidosryhmäpalautteen keräämisen ja käyttämisen prosessista puhuttiin, ja näistä sisällöistä rakennetaan ensimmäinen versio yhteiseksi menettelytavaksi. Käytännössä se tarkoittaa yksinkertaista prosessikuvausta, jossa on vastuut, vaiheet ja tulemat tunnistettu. Uimaradoista tehtiinkin työpajan jälkeen jo ensimmäinen versio, joka lähtee kommenttikierrokselle useammalle asian parissa työskentelevälle ihmiselle.
Työpajan välittömin anti olivat kohtaamiset. Se toi saman aiheen parissa työskenteleviä ihmisiä yhteen, sitoutti yhteiseen haasteeseen ja käynnisti yksikkörajat ylittävän kehittämisen.
Sidosryhmäpalautteen työpaja oli osa pitkäkestoista hamkilaisen TKI-toiminnan kehittämisohjelmaa. Sen syötteenä toimi työelämäkumppaneilta saatu palaute.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen eli Karvin korkeakoulujen auditointikäsikirjassa tuodaan esiin sidosryhmien merkitystä osana korkeakoulujen johtamisen, toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan järjestelmää. Kolmannen kierroksen auditoinnit painottuvat vaikuttavuuden arvioimiseen, eivät niinkään laatujärjestelmiin itseensä.