Lepaan arboretumin kasvivalikoimaa täydennetään erilaisin istutuksin. Lokakuussa 2023 opiskelijat istuttivat erilaisia pensashanhikkilajikkeita päärakennuksen eteläpuolella olevalle alueelle lehtori Anni Koppasen johdolla. Tämä istutus oli osa Arboretumien kehittäminen Kanta-Hämeessä -hanketta.
Istutushetkellä päivä oli kolea, lämpömittari näytti vain muutamaa astetta ja tihkusadetta tuli taivaalta.
”Tällainen viileä ja kostea ilma voi tuntua istuttajasta ikävältä, mutta kasveille se on parempi kuin kuuma ja kuiva sää. Liika lämpö ja auringonvalo heikentävät istutettavaa kasvia nopeasti, kun lehdet haihduttavat kosteutta, mutta juuristo ei vielä pysty ottamaan korvaavaa vettä kasvualustasta. Astiataimet tulle kastella hyvin ennen istutusta, jotta tätä ongelmaa niiden kohdalla ei tule” Anni kertoi.
”Talvenkestäviä kasveja voi istuttaa maan routimiseen asti. Astiataimet kestävät hyvin istuttamista vielä myöhään syksyllä. Herkimmät kasvit kannattaa istuttaa keväällä. Osa pensashanhikkilajikkeista voi osoittautua talvea huonommin kestäviksi, mutta opetustuntien sijoittumisen takia ryhmä istutettiin nyt.”, hän jatkoi. ”Oppilaitoksessa istutusaikaan vaikuttaa myös se, milloin opiskelijat ovat täällä paikan päällä. Työnopetusjaksot sijoitetaan niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus oppia istutustöitä itse tekemällä ja näkemällä, kuinka työ tehdään’’.’
Alueella, johon hanhikit istutettiin oli ollut kesällä kylvökukkapenkki, josta kylvökukat oli nyt nostettu kompostiin. Kasvualusta oli perattu rikkakasveista ja muokattu istutustöihin sopivaksi. Kasvualustaa ei lannoitettu nyt myöhään syksyllä, mutta seuraavana keväänä tehdään kevätlannoitus alueelle. Kukkapenkin jäljiltä kasvualustassa oli vielä hyvä ravinnetilanne ja myöhäisen istutusajan takia kasvit eivät enää olisi hyötyneet lannoituksesta vaan ravinteita olisi voinut huuhtoutua maasta. Kasvualusta kalkittiin dolomiittikalkilla happamuuden vähentämiseksi.
Jos istutus tehdään avojuurisilla taimilla, pitää kasvien versoja leikata, jotta juuriston ja versoston suhde säilyy hyvänä ja kasvin lehtien haihduttaminen saadaan vähäisemmäksi. Samalla saadaan versoissa alempana olevat silmut kasvuun ja pensas haarautumaan alhaalta asti. Pensahanhikit, jotka oli kasvatettu astioissa, olivat sekä juuristoltaan hyvät että niiden versostot olivat hyvin haarautuneet. Niitä ei tarvinnut istutusleikata.
”Nyt istutettavissa pensashanhikeissa on kahtatoista eri lajiketta. Lajikkeiden kukkien väri, kasvukorkeus ja -leveys vaihtelevat. Osa lajikkeista kukkii keltaisilla kukilla, osalla kukat ovat eri vaaleanpunaisen sävyisiä, jotkut ovat oranssinkeltaisia, muutama lajike on valkokukkainen ja yhdessä on vahvan punaiset kukat. Sekä kukkien väri että pensaiden kasvukorkeus tuovat ryhmään näyttävyyttä ja kiinnostavuutta.” Anni kertoo.
Ensi kesänä nähdään sitten upeasti kukkiva hanhikkipenkki.
Kirjoittajat: Sara Vihinen ja Anni Koppanen
Kuvat: Sara Vihinen
Arboretumin kehittäminen Kanta-Hämeessä -hankkeeseen osallistuvat Hämeen ammatti-instituutin Evon, Mustialan ja Lepaan toimipisteet ja se toteutetaan Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin oppimisympäristöissä. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja paikallistaa alueilla olevaa kasvillisuutta, digitalisoida karttoja ja kasvitietoja, nimetä lisää kasveja alueilla, kehittää alueiden kasvivalikoimia ja tehdä erilaisia aluetta kehittäviä kokeiluja. Yhtenä tavoitteena on tehdä arboretumeista entistä haukuttelevampia matkailijoille ja helpommin löydettäviä. Hankkeen rahoittaja on Hämeen Liitto.
Kysy lisää hankkeesta: Projektipäällikkö Anni Koppanen, anni.koppanen@hami.fi
Hankkeen sivut: https://hami.fi/arboretumien-kehittaminenkanta-hameessa/
