Kansainvälisyys on yhä useammalle organisaatiolle arkea. Työyhteisöissä kohdataan erilaisia kieliä, kulttuureja, taustoja ja tapoja toimia. Monimuotoisuus on merkittävä voimavara, joka vahvistaa yrityksen osaamista, innovointia ja työhyvinvointia. Toisaalta organisaatiossa voi olla myös affiniteettiharha, joka voi estää erilaisten ihmisten rekrytoinnin.
Kohtaa yksilönä
Monimuotoisuus tarkoittaa kaikkea sitä, mikä tekee ihmisestä yksilöllisen. Kansainvälisessä työyhteisössä se näkyy erityisesti kulttuurisina ja kielellisinä eroina, erilaisina viestintätyyleinä sekä vaihtelevina käsityksinä ajasta, hierarkiasta ja päätöksenteosta. Suomessa työyhteisöt moninaistuvat, ja on tärkeää ymmärtää, etteivät maahanmuuttajataustaiset työntekijät muodosta yhtä yhtenäistä ryhmää. Taustalla voi olla työperäinen muutto, opiskelu, pakolaisuus tai perheenyhdistäminen. Eli jokainen kohdataan yksilönä, joka tuo yritykseen mukanaan oman osaamisensa ja kokemuksensa.
Luovuus vai affiniteettiharha
Tutkimusten mukaan monimuotoiset työyhteisöt ovat luovempia, tekevät laadukkaampia päätöksiä ja menestyvät myös taloudellisesti paremmin. Samalla monimuotoisuuden puute voi kaventaa näkökulmia ja heikentää organisaation kykyä vastata muuttuviin tarpeisiin. Yhteisöllisyydellä on tässä keskeinen rooli: psykologisesti turvallinen ilmapiiri lisää luottamusta, sitoutumista ja motivaatiota sekä vähentää väärinymmärryksiä ja virheiden piilottelua. Kuitenkin kansainvälisessä työyhteisössä haasteita voivat aiheuttaa tiedostamattomat ennakko-oletukset ja niin sanottu affiniteettiharha. Affiniteettiharha (engl. affinity bias tai similarity bias) tarkoittaa ajattelun vinoumaa, jossa suosimme tiedostamattamme ihmisiä, jotka muistuttavat meitä itseämme.
Mitä se käytännössä tarkoittaa?
- Pidämme helpommin ihmisistä, joilla on
- samanlainen tausta
- samat kiinnostuksen kohteet
- samantyyppinen kokemus tai persoona
- Koemme heidät ”luontevasti sopiviksi” ilman, että arvioimme asiaa täysin objektiivisesti.
Affiniteettiharha toimii usein tiedostamatta, eli emme välttämättä huomaa itse suosivamme tietynlaisia ihmisiä. Se voi vaikuttaa esimerkiksi rekrytointeihin, uralla etenemiseen ja arjen vuorovaikutukseen. Harha ei ole poikkeus vaan inhimillinen ilmiö ja siksi sen tunnistaminen on tärkeää. Kun opimme pysähtymään omien oletustemme äärelle, voimme rakentaa oikeudenmukaisempaa ja aidosti yhdenvertaista työyhteisöä.
Yhdenvertaiset pelisäännöt
Yhteiset pelisäännöt helpottavat monikulttuurista arkea. Selkeät roolit, yhtenäiset kokouskäytännöt ja avoin viestintä luovat turvallisuutta kaikille. Selkokielinen kommunikointi, käsitteiden avaaminen ja ymmärryksen varmistaminen tukevat sujuvaa yhteistyötä erityisesti monikielisessä ympäristössä. Myös kulttuurinen sensitiivisyys, kuten juhlapyhien, ruokarajoitteiden ja erilaisten tapojen huomioiminen vahvistaa kokemusta siitä, että jokainen on aidosti tervetullut.
Usein suurin vaikutus syntyy kuitenkin pienistä teoista. Tervehtiminen, kuunteleminen, kiittäminen ja avun tarjoaminen luovat luottamusta ja me-henkeä. Kahvihetket, kuulumiskierrokset kokousten alussa, mentoriparit ja onnistumisten jakaminen ovat yksinkertaisia tapoja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Kun kaikilla on mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi, syntyy yhteinen identiteetti ja kokemus kuulumisesta joukkoon.
Kansainvälinen työyhteisö ei ole haaste, joka pitää ratkaista, vaan mahdollisuus, johon kannattaa tarttua. Rakentamalla avointa, turvallista ja yhteisöllistä työkulttuuria luomme pohjan oppimiselle, yhteistyölle ja kestävälle menestykselle. Pienet arjen teot voivat muuttaa paljon ja yhdessä niistä syntyy aidosti voimavara työelämälle.
Hämeen ammatti-instituutin verkkosivut
Kansainvälisyys voimavaraksi -hanke (ESR+) verkkosivu.
Teksti: Hämeen ammatti-instituutti, kehittämispäällikkö Kirsi Sippola.
Kuva: Kanta-Hämeen kuvapankki, Flickr, CC0
