TKI-viestijöiden työn tavoitteena on pitää ulkomaailma tietoisena HAMKista; tuottaa lehtijuttuja, somepäivityksiä, artikkeleita, tapahtumatiedottamista – ja hallita tämän kaiken muodostamaa mielikuvallista kokonaisuutta. Mitä oivallettiin, kun tekijät eri yksiköistä pysähtyivät yhdessä katsomaan omaa työkenttäänsä näiden tavoitteiden taustalla?
TKI-viestinnän työpajassa nostettiin kärkeen HAMKin TKI-viestinnän asiakkaat, jotka odottavat ja haluavat tietoa tutkimusyksiköiden toiminnasta ja tuloksista. Asiakkaiden joukko ympäri aluettamme ja yhteiskuntaamme osoittautui laajaksi ja monipuoliseksi. He seuraavat viestintäämme, jos kokevat saavansa siitä tarpeellista tietoa, ideoita ja uutta ajateltavaa; hyötyä tai iloa.
Tätä asiakasymmärrystä tarvitaan, kun edetään oman tekemisen tarkasteluun: teemmekö me sellaisia asioita ja sellaisilla tavoilla, että kykenemme tuottamaan hyötyä tai iloa? Ja onhan meille selvää, että asiakkaalle arvokas toiminta ansaitsee sellaiset lähtötiedot ja resurssit, että tavoite on mahdollista saavuttaa?
TKI-viestintä on julkaisuja ja tutkimusviestintää
Yksi TKI-viestinnän työpajan oivalluksista oli, että hamkilaisesta tutkimuksesta viestiminen työelämälle sisältää kaksi kokonaisuutta. Nämä ovat julkaisutoiminta ja populaari tutkimusviestintä. Julkaisutoiminnan ja populaariviestinnän toteutustyö eroaa toisistaan niin monella alueella, että oli tarkoituksenmukaista eriyttää niiden kehittäminen toisistaan. Systeemiset yhteydet niiden välillä tietenkin säilytetään.
Niinpä TKI-viestinnän rinnalle käynnistettiin julkaisutoimintaan keskittyvä rinnakkainen työskentely.
Hankeviestinnän toteutusta syytä yhtenäistää
Työpajassa piirtyi esiin tilannekuva TKI-viestinnästä, ja siitä voi jäljittää useita erilaisia ideoita kehittämiskohteiksi. Näistä monet kertovat tarpeesta sujuvoittaa toimintojen ketjua, jonka tuloksena TKI-viestintä käytännössä syntyy. Meille on ajan saatossa syntynyt rinnakkaisia käytäntöjä, joiden yhtenäistäminen voisi helpottaa TKI-viestinnän toteuttamista ja samalla tuoda tasaisempaa näkyvyyttä tutkimusyksiköiden viestinnälle. Koska suuri osa tutkimusyksiköiden viestinnästä käsittelee hankkeiden tapahtumia ja tuloksia, tätä yhtenäisyyttä voidaan lähteä rakentamaan hankeviestinnän toteuttamista kehittämällä.
Yhtenäisiin toimintatapoihin liittyvät myös TKI-viestinnän alkulähteille sijoittuvat haasteet. Tarvitaan laadukkaita lähtötietoja, ideoita aiheista, aikaa tuottaa sisältöä, oikeita kontakteja ja ajoissa tehtyjä yhteydenottoja. Tämä vaatii yhteistyötä ja toimintatapojen ja -tarpeiden ymmärtämistä kautta koko ketjun.
Onnistumisen kriteerit olivat myös pohdinnan kohteena. Miten mitataan viestinnän toteutumista käytännössä ja mistä tiedetään, että meni hyvin? Mikä on ”hyvin”? Minkälaiset mittarit kannattaisi rakentaa ohjaamaan arjen työtä?
Työpajassa käynnistetty prosessi jatkuu. Seuraavaksi alkaa toiminnan kehittäminen.
HAMKin TKI-työpajoissa työstetään tutkimusyksiköiden rajat ylittäviä yhteisiä, yleisiä kehittämiskohteita. Nämä kehittämiskohteet on tunnistettu laatujärjestelmään kuuluvien työelämäarviointien avulla. Jokaisessa työpajassa on osallistujia jokaisesta tutkimusyksiköstä. Jokaisessa työpajassa on aiheen ja tavoitteen mukaisesti oma työskentelymenetelmänsä. Työpajat tuottavat kehitysehdotuksia, joista muodostetaan tutkimusyksiköiden yhteiset teemakohtaiset toimintaohjelmat.