Mistä tutkimusyksiköille ystäviä, rahaa ja vaikutusvaltaa?

0

Yritysyhteistyö ja ulkopuolisten rahoitusten hakeminen on tutkimusyksiköissä tuttua toimintaa, perin pohjin hallittua ja osattua. Toiminta perustuu pitkään historiaan ja kertyneeseen kokemukseen.

Yritysyhteistyö ja rahoitusosaaminen -työpajassa luodattiin tämän toiminnan nykytilaa SWOT-analyysiin tukeutuen. Tutkimusyksiköiden edustajat pohtivat toimintansa kahta tärkeää aluetta:

  • yhteisyhteistyösuhteiden ja kumppanuuksien rakentamisen kykyä
  • rahoitushakuihin osallistumista ja niissä onnistumista.

Kummankin toiminta-alueen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia kerättiin yhteiselle sähköiselle alustalle.

Vahvuuksia löydettiin molemmilla alueilla sieltä, missä kokemusta ja elettyä elämää löytyy. Tutkimusyksikköjen osaamisen näyttöjen, olemassa olevien verkostojen ja vakiintuneen maineen varaan voi luottavaisesti rakentaa edelleen. Heikkouksia sen sijaan tunnistetaan toiminnassa, jota osin vielä opetellaan. Esim. kansainvälisiin rahoituksiin johtavilla poluilla on vielä tutkimista. Niihin johtava yritysyhteisytö ja pitkäaikaiset kumppanuudet ovat vielä rakenteilla. Osaamisen lisääminen ja toimintaedellytysten parantaminen vaatii tutkimusyksiköiltä systemaattista ja tavoitteellista työtä.

Katvealueisiin katsomalla voi löytää uusia mahdollisuuksia

Mahdollisuudet löydetään usein sieltä, missä tarkkaillaan aiemmin huomiotta jääneitä asioita – luovasti. Osallistujat tunnistivat mm. että löytyy osaamisia, joita ei ole otettu käyttöön; että on tuttuja kumppaneita, jotka voisivat yltää pidemmälle, kuin aiemmin on oletettu; että olisi syytä tehdä yhteistyötä asioissa, jotka aiemmin on tehty omissa oloissa. Mahdollisuuksien realisoituminen edellyttää johtamista, uteliasta, tietoista ja systemaattista kurottamista kohti katvealueita. Käytännössä tämä voi olla esimerkiksi sitä, että tutkimusyksiköiden ihmisten välinen vuorovaikutus on säännöllistä ja tavoitteellista tähdäten yhteisten hankkeiden rakentamiseen. Myös yrityskumppanien etsintä ja yhteistyösuhteiden rakentuminen vaatti samaa säännöllistä ja tavoitteellista yhdessä tekemistä, ihmisten eikä vain organisaatioiden kesken.

Uhat puolestaan häämöttävät mahdollisuuksiin kurottamisen kääntöpuolella eli rajoittumisessa vain omiin tuttuihin verkostoihin, projekteihin ja toimintamalleihin. Uhkana pidettiin myös sitä, että tekeminen ja energia hajoavat lukemattomiin pieniin erillisiin rahoitushakuihin, yksittäisiin kertaluonteisiin toimenpiteisiin tai siilomaiseen erikoistumiseen. Myös se, että ei uskalleta etsiä omaa tapaa soveltavan tutkimuksen tekemiseen vaan pyritään liian varovaisesti kopioimaan muita, voi tuottaa uhkan ja jättää meidät sivuun. Voihan nimittäin olla, että kovassa kilpailussa ja rahoitushauissa omaleimainen ja riittävän hyvä saa kumppaneita helpommin kuin huippuunsa viritetty mutta yllätyksetön kopio!

HAMKin TKI-työpajoissa työstetään tutkimusyksiköiden rajat ylittäviä yhteisiä, yleisiä kehittämiskohteita. Nämä kehittämiskohteet on tunnistettu laatujärjestelmään kuuluvien työelämäarviointien avulla. Jokaisessa työpajassa on osallistujia jokaisesta tutkimusyksiköstä. Jokaisessa työpajassa on aiheen ja tavoitteen mukaisesti oma työskentelymenetelmänsä. Työpajat tuottavat kehitysehdotuksia, joista muodostetaan tutkimusyksiköiden yhteiset teemakohtaiset toimintaohjelmat.

Virve Kentta työskentelee HAMKin TKI-palveluissa laatusuunnittelijana. Hänelle laatutyö tarkoittaa sujuvuuden ja toimintavarmuuden edistämistä ja turhan monimutkaisuuden purkamista. Toiminnan laadun kehittämisessä hän pitää mottonaan Taichii Ohnon ajatusta ”Emme yritä juosta nopeammin, vaan etsimme tavan kävellä lyhyemmän matkan.”

Leave A Reply