Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkisti ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteisen, neljän ison koulutusalan arvioinnin tulokset 23.1.2020. Niistä voi nähdä korkeakoulutuksen tilan laajana kokonaisuutena. Tutkitut alat olivat: humanistinen ala, kauppatieteiden ja liiketalouden ala, tekniikan ala ja yhteiskuntatieteen ala.
Suomen tutkintorakenne näyttää kovin johdonmukaisilta laatikoilta, mutta onko esimerkiksi duaalimalli – korkeakoulutuksen jako yliopisto- ja ammattikorkeakoulutukseen ja niiden toisistaan erillään oleviin tehtäviin – yhtä selvä joka alalla ja työllistävätkö tutkinnot? Tarvittiin valtava määrä korkeakoulujen tuloksista kertyvän tilastotiedon ja erikseen kerätyn aineiston analyysiä, jotta voi vastata luotettavasti näin isoon kysymykseen.
Profilointityötä jatkettava
Korkeakoulut ovat viime vuosina OKM:n ohjauksessa profiloineet ahkerasti. Silti työtä on edelleen edessä: profiilien selkiyttämistä suositellaan vahvasti kaupan ja liiketalouden sekä tekniikan alalla sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa erityisesti maisteriopinnoissa. Kauppatieteiden ja liiketalouden alalla molemmilta korkeakoulutuksen sektoreilta työllistytään hyvin.
Humanistisella alalla duaalimalli ei toteudu yhtä laajasti kuin muilla aloilla: yliopistoissa humanistinen ala on suurimpia koulutusaloja, ammattikorkeakouluissa tarjotaan vain muutama tutkinto kolmessa ammattikorkeakoulussa. Päällekkäisyyksiä ei tunnistettu.
Työelämäyhteistyössä korkeakoulut ovat edenneet, ja ammattikorkeakoulujen työelämärelevanssia ja hyvää työllistymistä kiiteltiin. Opetuksen tutkimusperustaisuudessa sen sijaan on parantamisen varaa.
Jatkuvan oppimisen tarjonta on vasta alkutekijöissään. Monissa korkeakouluissa ajatukset ovat liian tarjontalähtöisiä, ja aikuisten elämäntilanteen kohtaavat pedagogiset ratkaisut puuttuvat.
Kansainvälisyys kaipaa kiinnittämistä työelämään
Vaikka esimerkiksi digitaalisuudesta ja kansainvälisyydestä on puhuttu jo vuosikymmeniä, henkilöstön digiosaaminen ja kansainvälisyyden syvällisyys vaihtelevat liikaa. Lisääntyvä kansainvälisyys haastaa koulutusta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Se toteutuu liian usein vain englanninkielisinä tutkintoina, ja niistä valmistuvat ulkomaiset opiskelijat kiinnittyvät liian huonosti suomalaisille työmarkkinoille.
Henkilöstön kehittäminen hyvin vaihtelevaa
AOKK:n ja HAMK Edun kannalta on kiinnostava lukea henkilöstön kehittämisen vaihtelevasta tilasta. OKM tarjoaa pedagogiseen kehittämiseen hankerahoituksia, joita haastatellut vararehtorit arvostelevat ennakoimattomuudesta ja sirpaleisuudesta. Vaikka korkeakoulut tarjoavat henkilöstölle kehittymisen mahdollisuuksia pedagogisissa ohjelmissa ja hankkeissa, niiden systemaattista johtamista, kiinnittymistä kunkin korkeakoulun strategioihin ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä kaivataan ehdottomasti lisää. Estääkö sen kuitenkin kilpailu ja korkeakoulujen halu brändätä pedagogiikkaansa toisista erottuvasti?
Päätösseminaarissa Elinkeinoelämän keskusliiton edustaja nosti esiin ilmastonmuutoksen, joka haastaa korkeakoulutusta vahvasti. Valitettavasti aihe ei aineistoissa noussut vahvasti esille, eikä ollut tämän arvioinnin kohteena.
Iso kuva kätkee sisäänsä valtavasti yksityiskohtia, joihin voi tutustua Karvin arviointitiedotteessa.