Opiskelu HAMKissa on sitä, että jalka on tukevasti työelämän oven välissä. Nostamme esiin muutamia esimerkkejä.
Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: Adobe Photostock
Hämeen ammattikorkeakoulun kymmenissä koulutuksissa tapahtuu jatkuvasti liikettä opiskelijoiden ja työelämän välillä, usein jo opiskelun alkuvaiheesta saakka. Työelämään integroitumista ei siis jätetä harjoittelujen ja opinnäytetyön vaiheeseen, vaan se kulkee kiinteästi mukana eri pituisina ja intensiteetiltään vaihtelevina toimeksiantoina tai projekteina.
Opinnot jakaantuvat vuoden aikana neljään moduuliin ja kesäopintoihin. Kaikilla koulutuksilla on omat moduulikartat, joihin sisältyy omanlaisiaan yhteyksiä työelämään. Yhtenäistä kuvaa on siksi vaikea antaa, mutta lienee turvallista todeta, että HAMKissa on hankala opiskella ilman minkäänlaista kontaktia käytännön työelämään. Kumppanina voi olla yritys, organisaatio tai kolmannen sektorin toimija.
Vuodesta 2005 HAMKissa eri tehtävissä työskennellyt, nyt konetekniikan opona toimiva Salla Niittymäki kuvaisi opiskelijan ja työelämän välistä yhteistyötä yhdellä sanalla: monipuolinen.
”On tietenkin perusharjoittelut ja opinnäytetyöt. Lisäksi moduuleissa tehdään erilaisia yritysten toimeksiantoja. Monet tekevät toimeksiantoja myös henkilökohtaisesti räätälöidystä näkökulmasta, jolloin se ei välttämättä liity moduuliin, mutta siitä sovitaan saatavaksi tietty määrä opintopisteitä”, Niittymäki kertoo.
Niittymäen kokemuksen mukaan työelämän ja opiskelijoiden välinen yhteistyö on aito win-win -tilanne. Opiskelija tekee ja oppii, yritys hyötyy. Konetekniikan saralla hän on huomannut myös selvän muutoksen.
”Noin reilut viisi vuotta sitten suunnittelutoimistot eivät olleet kovin kiinnostuneita opiskelijoista, sillä he halusivat kokeneempia tekijöitä. Nyt halutaan tulla opiskelijoiden kanssa tutuiksi jo opiskeluaikana. Yritykset haluavat esitellä omaa toimintaansa ja samalla bongata opiskelijoiden joukosta hyviä tyyppejä, joita voivat palkata suoraan.”
Nyt halutaan tulla opiskelijoiden kanssa tutuiksi jo opiskeluaikana.
Tässä kuviossa koulutus puolestaan pysyy ajan hermolla työelämän vaatimuksista ja opiskelijat saavat konkreettista oppia ja näkymän opiskelun jälkeiseen todellisuuteen.
”Se on heille mahdollisuus rakentaa palasia asiantuntijuutta.”
Opiskelijat työelämän haasteita ratkomassa – esimerkkejä
Bio- ja elintarviketekniikka:
Mitä tehtiin: Opiskelijat tekivät kirjallisuusselvityksen kaakaohedelmän tuotannon sivuvirroista sekä niitä hyödyntävistä sovelluksista, sillä suurin osa kaakaohedelmästä päätyy tällä hetkellä jätteeksi suklaanvalmistuksen jälkeen. Toimeksianto tuli Arctic Kultasuklaalta ja HAMKin Afrikka-tiimiltä.
Mitä saatiin: Selvitys osoitti, että kaakaohedelmän sivuvirtojen hyötykäyttöön löytyy monipuolisesti erilaisia sovelluksia, ja monet eri tahot tutkivat niitä laajasti. Kaakaohedelmän kuoressa on potentiaalia biopolttoainekäytön lisäksi erityisesti eläinten rehuina sekä kosmetiikka- ja hygieniateollisuudessa. Hedelmälihalla puolestaan on lukemattomia sovellusmahdollisuuksia elintarviketeollisuudessa muun muassa sen sisältämien ravintokuitujen ja antioksidanttien vuoksi.
Lisää blogissa.
Konetekniikka:
Mitä tehtiin: Opiskelija Jonne Kuusisto opetti Seminaarin koulun viidennen ja kuudennen luokan oppilaille syksyllä 2020 3D-tulostimien käyttöä, teki aiheesta useamman opetusvideon ja opetti myös erikseen 3D-suunnitteluun tarvittavia ohjelmia. Hän korjasi pyynnöstä myös laitteissa olleita ongelmia.
Mitä saatiin: ”Jonne on ollut käynnistämällemme 3D-opetusprojektille ensiarvoisen tärkeä opettaja. Henkilökunnastamme kukaan ei hallinnut tätä aluetta, joten hänen avullaan saimme erinomaisen lähdön 3D-maailmaan ja viides- ja kuudesluokkalaisille käyntiin koko vuoden kestävän projektin. Jonnen kouluttamat oppilasagentit kouluttavat kaikki kuudesluokkalaisemme suunnittelemaan ja tulostamaan 3D-laitteillamme. 3D-kokonaisuus siis viedään läpi oppilasvoimin ja ilman Jonnen apua emme olisi onnistuneet.” Pasi Rangell, rehtori, Seminaarin koulu
”Opintopisteiden lisäksi opin lisää tulostimista, mutta sain myös huomattavasti varmuutta esiintymiseen, kokemusta opettamisesta ja kontaktin, joka luultavasti poikii lisää yhteistyötä. Toimeksiantoja tehdään koulutuksissa usein isompina opiskelijaryhminä, mutta kannustan siihen, että myös yhden opiskelijan tai pienemmän ryhmän toteuttamia toimeksiantoja lisätään.” Jonne Kuusisto, opiskelija
Kestävä kehitys:
Mitä tehtiin: Kestävän kehityksen opiskelijat tekivät yhdessä Kestävä hevosmatkailu -hankkeen kanssa vastuullisuussuunnitelmia erityyppisille hevosyrittäjille. Mukana oli monipuolisesti hevosalan yrityksiä eri puolilta Suomea.
Mitä saatiin: Vastuullisuussuunnitelmat toteutettiin yrityslähtöisesti ja kunkin yrityksen omien tarpeiden ja erityispiirteiden mukaan. Yrityksille tarjottiin erilaisia kehittämisehdotuksia sekä laadittiin mittareita, joilla vastuullisuutta päästään käytännössä osoittamaan ja mittaamaan. ”Laadimme yhdessä opiskelijoiden kanssa selkeän aikataulun ja askelmerkit, joiden avulla on helppoa edetä. Käytännönläheiset webinaarit ja aktiivinen viestintä ovat mahdollistaneet osallistumisen täältä Lapista saakka.” Päivi Hiukka, yrittäjä, Polar Lights Tours
“Muun muassa konkreettiset lajitteluohjeet asiakkaiden taukotilaan ja erillisen vastuullisuusosion lisääminen yrityksen verkkosivuille tulivat lopultakin tehdyiksi.” Salla Varenti, yrittäjä, Aulangon ratsastuskoulu
Lisää blogissa.
Rakennettu ympäristö/hortonomi:
Mitä tehtiin: Hattulalaisen päiväkoti Viiriäisen pihan uudistus. HAMKin hortonomiopiskelija vastasi lähtötietojen ja suunnitteluprosessin eri vaiheiden yhdistämisestä. Myös muut rakennettu ympäristö -koulutuksen opiskelijat miettivät ratkaisuja metsäalueen kunnostamiseen ja pihan äänimaisemaan.
Mitä saatiin: Noin 6300 m2 piha muotoutui suunnitelmassa erilaisiksi teema-alueiksi, parantaen siten mahdollisuuksia leikkiin ja oppimiseen. Uusi oppimisympäristö edistää myös kestävän kehityksen tavoitteita.
Lisää HAMK Unlimited –artikkelissa.
Liiketalous
Mitä tehtiin: Jopa 90 opiskelijaa osallistui LähiTapiolan Elämänturvapäivä-asiakastapahtuman järjestämiseen.
Mitä saatiin: Opiskelijat oli jaettu neljään ryhmään työtehtävien perusteella: tapahtumaa ennen, tapahtuman aikana ja tapahtuman jälkeen tehtävät asiat. Näiden lisäksi oli sosiaalisen median tiimi. Osa laati tapahtumaa varten kutsun ja levitti sitä mahdollisimman laajalle. Osa työskenteli tapahtumassa, osa laati palautekyselyn ja levitti sitä, osa laati sosiaalista mediaa varten markkinointivideoita ja oli tapahtumassa kuvaamassa Facebook-livelähetystä.
Lisää HAMK Unlimited –artikkelissa.
Tieto- ja viestintätekniikka, biotalous:
Mitä tehtiin: Hyvää karjalle -hankkeessa pyritään parantamaan rehuresurssien käyttöä ja tutkimaan rehun pilaantumisen etenemistä aumasäiliössä pistemäisten lämpötilamittausten avulla. Hankkeen yhteydessä opiskelijat kehittivät työkalua pistemittausten analysointiin sekä pohtivat simulaation avulla pistemittausten järkevää sijoittelua. Mittaukset olivat käynnissä Jokioisilla maatilalla, jonka rehusiiloon oli asennettu Quanturi Oy:n lämpötilaa mittaavat anturit.
Mitä saatiin: Kolmiulotteinen malli rehusiilosta, lämmönjohtumissimulaatio ja arvio antureiden määrästä. Kehitysprojekti toteutettiin poikkeustilan vuoksi onnistuneesti kokonaan verkossa.
Lisää blogissa.
Hoitotyö:
Mitä tehtiin: Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenpoliklinikalla ja lastenosasto 3 A:lla ja päiväsairaalassa työharjoittelussa olleet opiskelijat tekivät kohtaamistaan potilastapauksista simulaatioita.
Mitä saatiin: Simulaatioita voi käyttää lasten, nuorten ja perheiden hoitotyön opetuksessa. Aiheina olivat esim. infektiopotilaan hoito, diabeteslapsen ateriainsuliinin arviointi, unikoulun toteutus sekä ohjeistuksia vanhemmille mm. insuliinipumpun käyttöön, reuman pistoshoitoon ja verensokerin mittaamiseen.
Lisää blogissa.
HAMKin opiskelijoiden tekemisiä voi seurata HAMKin blogissa ja somekanavissa.
