Mittausdatan ja kokemusdatan maailmat yhdistyivät

0

HAASTATTELUSSA: Kaisa Nyberg, toimitusjohtaja, LivingSkills Oy
Aki Kuivalainen, toimitusjohtaja, Predicell Oy
Pia Karumaa, tutkijayliopettaja, ARPA projektipäällikkö, HAMK Smart -tutkimusyksikkö

MIKSI HAASTATELLAAN: HAMKin ARPA-hankkeessa keskitytään nuorten hyvinvoinnin edistämiseen hyödyntämällä digitaalisia ratkaisuja. Hankkeessa on mukana kaksi yritysyhteistyökumppania, Predicell Oy ja LivingSkills Oy, jotka tuovat omat vahvuutensa sote-alan digitaaliseen ja dataperusteiseen kehittämiseen.

Yhdistämällä älylaitteiden tarjoamaa dataa ihmisten omiin kokemuksiin saatiin tietoa nuorten hyvinvoinnista. Yrityksille työelämäyhteistyö tarjosi uutta tietoa: toiselle se toi uuden kohderyhmän, toiselle uuden liiketoimintamuodon.

Mitä tehtiin?

Pia: Olemme tutkineet, miten nuorten hyvinvointia voidaan edistää digitalisaatiota hyödyntäen. Mukana on useita tahoja aina 15–18 -vuotiaista nuorista sote-alan ammattilaisiin ja nuorten huoltajiin, sekä kouluista yrityksiin. Yritykset Predicell Oy ja LivingSkills Oy ovat olleet hankkeessa avainasemassa tuomalla hankkeeseen omaa ydinosaamistaan. Predicell toimitti hankkeeseen datalähteet, eli älykellot, älyvaa’at ja älyverenpainemittarit sekä käsitteli niistä saatavan datan yhteen paikkaan ja ymmärrettävään muotoon. HAMK Smart -tutkimusyksikön sovelluskehittäjät muuttivat ARPA -sovellusta varten visuaaliseen muotoon. Predicell tuki myös sovelluksen muotoilusuunnittelussa. LivingSkills taas tuotti sovellukseen itsearviointityökalun, jonka avulla kokeilujaksoille osallistuneet saivat mahdollisuuden tarkastella omia elämäntapojaan ja niihin liittyviä asenteitaan LivingSkillsin tekemien kysymysten avulla. Osallistujille annettiin myös hyvinvointia tukevaa tietoa sovelluksessa olleiden lyhyiden tutoriaalivideoiden avulla.

Miksi datalähteiden yhdistäminen kannattaa?

Aki: Datalähteiden yhdistäminen on tärkeää, koska se mahdollistaa kokonaisvaltaisemman kuvan yksilön hyvinvoinnista. Olemme Predicell:ssä erikoistuneet objektiivisen sensoripohjaisen datan keruuseen, mutta siihen pitää yhdistää vielä kokemustieto –datankeruulaitteet ilmoittavat, paljonko olet nukkunut ja millaista kuormitusta on tullut, mutta miltä sinusta on tuntunut? Asiakkaan subjektiivinen kokemus on tärkeää huomioida, jotta voidaan ymmärtää, miten yksilö itse kokee hyvinvointinsa.

Kaisa Nyberg
Kaisa Nyberg

Kaisa: Yhdistämällä mittaustietoa ja kokemustietoa projekti tuottaa arvokasta tietoa sote-alan ammattilaisille ja huoltajille haasteista, joita nuoret kohtaavat esimerkiksi syömisen tai oman kehonkuvan kanssa. Käytämme projektissa LivingSkillsin digitaalista itsearviointityökalua, joka räätälöitiin hanketta varten kuluttajatuotteeksi. Työkalu on tähän asti ollut käytössä pääsääntöisesti sote-sektorilla asiakastyössä, esimerkiksi mielenterveyspalveluissa ja lapsiperhepalveluissa. Työkalua voidaan käyttää elämän eri osa-alueiden arviointiin. Lisäksi sitä voi käyttää tavoitteellisen suunnitelman tekoon asioista, joihin ihminen haluaa muutoksia. Työkalua räätälöitiin esimerkiksi muokkaamalla sitä soveltuvammaksi pelkkään itsearviointiin. Lisäksi se anonymisoitiin hankkeen osallistujien henkilöllisyyden salaamiseksi.

Mitä opit? Mikä oli mielenkiintoisinta?

Aki: Tämä on ollut meille mahtava tilaisuus oppia, kuinka mittausdatan ja kokemusdatan maailmat yhdistetään ja minkälaisia tuloksia siitä voikaan syntyä. Lisäksi tämä on ollut hyvä tilaisuus testata strategista valintaamme rakentaa holistista kyvykkyyttä yritykseemme. Kolmantena tärkeänä asiana meille on ollut täysin uusi kohderyhmä, eli nuoret. Alkuperäinen kohderyhmä Predicellillä on ollut kotihoidon asiakkaat. On ollut hienoa, että olemme hankkeen myötä saaneet ymmärtää toista ääripäätä eli nuoria ja heidän hyvinvointiaan, oppia heidän toimintaympäristöstään ja valinnoistaan, sekä tukea joidenkin yksilöiden hyvinvointia ja auttaa heitä arjessa. Tavoitteenamme onkin myös jatkossa kehittää helppokäyttöisiä ja arkeen solahtavia ratkaisuja, jotka tukevat henkilöiden hyvinvointia – oli kyseessä sitten nuori tai vanhempi henkilö. Lopulta teknologia on vain työkalu, jolla voidaan edistää yksilön hyvinvointia.

Teknologia on sekundääristä, se on vain mahdollistaja. Tärkeintä on saada vaikutusta aikaan.

Aki Kuivalainen
-Aki Kuivalainen

Kaisa: LivingSkills on tähän asti keskittynyt ainoastaan B2B-liiketoimintaan, joten meille mielenkiintoisinta on ollut uuden kuluttajamarkkinan avautuminen ja tutkiminen B2C-mielessä. Olemme saaneet hyödyllistä tietoa siitä, minkälaisia tarpeita kuluttajilla on, ja mitkä ovat heidän odotuksensa itsearviointityökalulta. Nämä tiedot auttavat meitä kehittämään tuotteita vastaamaan kuluttajien tarpeita.
Pia: Parasta tässä on ollut nuorten kanssa tekeminen ja heidän välittömyytensä. Teknisesti tässä ei ole mitään ihmeellistä, mutta se tieto, mitä tämä tarjoaa nuorille heidän omasta hyvinvoinnistaan, on hyvin arvokasta. Yllättävän monet nuoret pysähtyivät aidosti miettimään omaan hyvinvointiaan ja erityisesti nukkumisen vaikutusta omaan jaksamiseen. Työkalun tehtävä on tukea nuorten hyvinvointia.

Kenelle tai mille taholle tästä työstä oli hyötyä?

Pia: Sote-alan ammattilaiset, opinto-ohjaajat, opettajat ja huoltajatkin ovat olleet innoissaan ARPA-hankkeessa syntyneestä työkalusta, sillä aikaisemmin ei ole vielä ollut käytössä mitään vastaavaa. Tärkeintä on kuitenkin itse kohderyhmä, eli nuoret – heidän arkensa sekä tarpeiden ja vaatimusten ymmärtäminen. Mittaus- ja kokemusdatan yhdistäminen on tuonut lisäarvoa myös sitä kautta, että nuoret ovat projektiin osallistumisen myötä kiinnostuneet omasta hyvinvoinnistaan. On ollut kiinnostavaa seurata nuorten asennetta ja valmiutta ottaa vastaan tämäntyyppisiä digitaalisia palveluita. Kehittämisen kannalta parasta on ollut nuorten avoimuus ja suoruus palautteessa – mikä toimii ja mikä ei, mikä on helppoa, mikä vaikeaa.

Mitä asian tiimoilta tapahtuu seuraavaksi?

Pia: Mittaustiedon ja kokemustiedon yhteen tuominen on ollut kiinnostavaa ja hyödyllistä ja sitä kannattaisi jatkokehittää. Tällä hetkellä mietinnässä onkin, kuinka sovelluksen kanssa jatketaan hankkeen loppuessa elokuussa 2023.
Aki: Mielellämme jatkamme HAMKin kanssa sujuvaa tutkimus- ja kehitystyötä erilaisten hankkeiden parissa. Kiitokset projektipäällikölle Pialle hankkeen määrätietoisesta, jämäkästä ja rytmikkäästä vetämisestä. Partnerin näkökulmasta tässä projektissa on ollut hyvä olla selkeiden askelmerkkien vuoksi.
Kaisa: Hanke on ollut napakasti johdettu ja kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen kokemus LivingSkillsille, kun on saanut haastaa itseään ja yritystä uudenlaisessa markkinassa.

LivingSkills ja Predicell sote -alan ammattilaisina toivat hankkeeseen kaksi erilaista yritysnäkökulmaa, joiden avulla ARPA -hankkeen ratkaisut ovat toivon mukaan piirun verran lähempänä kaupallista toteutusta.

-Pia Karumaa

Kristiina Ritari
Kristiina Ritari, Predicell Oy, Kaisa Nyberg

ARPA-hanke pähkinänkuoressa
Aikataulu: 01.09.2021 – 31.08.2023
Tavoite: tukea hankkeeseen osallistuneiden henkilöiden hyvinvointia ja digitaitoja sekä kehittää nuorten ja perheiden tarpeita vastaava varhaisen tuen toiminta- ja palvelumalli
Pääkohderyhmä: hämeenlinnalaiset ja janakkalalaiset 15–18 -vuotiaat nuoret
Rahoitus: hanketta rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto (ESR), ja se on osa REACT EU -rahoitusta. Rahoitus on osa EU:n Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Lue lisää aiheesta:
Karumaa 2022 Role of Nudges and Noise in the First Trial of a Co-creative Wellbeing Development Project – Pia Karumaan University of Hullissa (UK) suorittama eMBA-tutkinnon lopputyö. (pdf-tiedosto aukeaa uuteen välilehteen)
Palveluiden valintamuotoilun ja -arkkitehtuurin sietämätön tärkeys – Artikkeli HAMK Beat -blogissa

Leave A Reply