Bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat selvittivät kaakaohedelmän sivuvirtoja

0

HAMKin toiminta Afrikassa johti yritysyhteistyöhön, jonka tiimoilta opiskelijat tekivät kirjallisuusselvityksen kaakaohedelmän sivuvirroista sekä niitä hyödyntävistä sovelluksista.

Vastuullisempaa suklaata

HAMKin Afrikka-tiimi antoi yhdessä Arctic Kultasuklaan kanssa bio- ja elintarviketekniikan opiskelijoille toimeksiannon kirjallisuusselvityksestä, jonka tarkoituksena oli selvittää kaakaohedelmän sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksia. Kirjallisuusselvitystä oli tekemässä kahdeksan hengen porukka toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoita, ja työ suoritettiin osana Biomassan jalostus -moduulia. Kirjallisuusselvityksen tavoitteena oli löytää kaakaohedelmän sivuvirroille paikallisten, pienen mittakaavan hyödyntämistapojen lisäksi laajamittaisempia ja monipuolisempia hyödyntämistapoja, jotka tukevat kestävyyttä ja parantavat materiaalitehokkuutta.

Arctic Kultasuklaa on kansainvälistyvä yritys, joka syntyi Kultasuklaa Oy:n ja Arctic Forest Foods Oy:n yhdistyttyä tänä syksynä. Yritys tulee ottamaan käyttöön myös kansainvälisen brändinimen Arctic Africa. Yritys aikoo aloittaa suklaan raaka-aineiden hankkimisen suoraan Afrikasta, jolloin huomion kiinnittäminen kaakaon kasvatuksen laatuun ja viljelijän asemaan mahdollistuu. Osana tätä kaakaontuotannon optimointia ja viljelijän aseman parantamista Arctic Kultasuklaa on kiinnostunut kaakaon sivutuotteiden hyödyntämisestä ja niiden avulla lisäarvon tuottamisesta paikallisesti.

Kaakao on jokaiselle tuttu raaka-aine, joka tunnetaan maailmanlaajuisesti suklaan raaka-aineena. Kaakao on yksi tärkeimmistä maatalouden vientituotteista maailmassa ja se muodostaa selkärangan joidenkin Länsi-Afrikan, Etelä-Amerikan sekä Kaakkois-Aasian maiden talouksille. Kaakaon taloudellinen merkitys on huomattava, vuotuisen kaakaosadon globaali markkina-arvo oli vuonna 2016 yli 8,1 miljardia dollaria, ja samana vuonna kaakaota viljeltiin trooppisilla alueilla arviolta 8 miljoonalla hehtaarilla, mikä takasi noin 50 miljoonan ihmisen toimeentulon maailmanlaajuisesti. Yli 8 miljoonaa heistä on pienviljelijöitä, joiden keskimääräinen maatilakoko on noin 3–4 hehtaaria. Merkittävä osa pienviljelijöistä, noin 1,5 miljoonaa, elää Länsi-Afrikassa, maailman tärkeimmällä kaakaonviljelyalueella.

Sivuvirroista hyötyä

Kaakaopavut kasvavat kaakaohedelmän sisällä, ja ne fermentoidaan, paahdetaan, temperoidaan ja muotoillaan suklaan valmistamiseksi. Kaakaon siemenet, eli puhekielellä pavut, muodostavat kuitenkin vain noin 30 % kaakaohedelmän painosta. Lopulle kaakaohedelmälle ei ole laajassa mittakaavassa kestävää, sivuvirta-ajattelua tukevaa käyttöä, ja suurin osa kaakaohedelmästä päätyykin tyypillisesti jätteeksi. Kaakaohedelmä koostuu papujen lisäksi kolmesta pääosasta, ja nämä kaakaopavun tuotannon sivuvirroiksi luettavat osat ovat kaakaohedelmän kuori, kaakaopavun kuori ja kaakaohedelmäliha.

Kaakaohedelmiä

Kirjallisuusselvitys osoitti, että kaakaohedelmän sivuvirtojen hyötykäyttöön löytyy monipuolisesti erilaisia sovelluksia, ja monet eri tahot tutkivat laajasti. Kaakaohedelmän kuori on osoittautunut hyväksi lignoselluloosan, pektiinin ja fenolien lähteeksi, jolla on potentiaalia biopolttoainekäytön lisäksi erityisesti eläinten rehuina sekä kosmetiikka- ja hygieniateollisuudessa. Hedelmäliha koostuu puolestaan pääasiassa sokereista, hapoista ja pektiinistä, ja sillä on lukemattomia sovellusmahdollisuuksia elintarviketeollisuudessa muun muassa sen sisältämien ravintokuitujen ja antioksidanttien vuoksi. Myös kaakaopavun kuoret sisältävät runsaasti ravintokuituja, lisäksi kuoret sisältävät proteiineja ja arvokkaita bioaktiivisia yhdisteitä, esimerkiksi teobromiinia ja flavonoideja.

Yhteistyö ghanalaisen yliopiston kanssa

Merkityksellinen osa projektityötä koostui yhteydenpidosta ghanalaisen University of Cape Coastin kanssa, joka antoi runsaasti lisäpotkua projektin suorittamiselle. Yhteistyö mahdollisti meidän opiskelijoiden havaintojen ja löydöksien jakamisen puolin ja toisin, ja yleisen ajatusten vaihdon niihin liittyen. Yhteydenpito mahdollisti lisäksi ainutlaatuisen väylän kysymyksille suoraan Afrikkaan, eli maanosaan, joka tuottaa suurimman osan maailman kaakaosta. Projektityön ohella keskusteluyhteys Ghanaan avasi arvokkaan mahdollisuuden opiskelijoiden maailmankuvan rakentamiseen, ja toisaalta Afrikan liiketoimintamahdollisuuksien ymmärtämiseen.

HAMK haluaa olla aktiivinen osa verkostojen ja kumppanuuksien luomista Saharan etelänpuolisessa Afrikassa, ja tavoitteen tueksi HAMKissa on laadittu Afrikka-toimenpideohjelma 2020–2030, jonka tarkoituksena on tukea koulutuksen kansainvälistymistä. Ohjelman toimeenpano on poikinut useita kehityshankkeita Afrikassa, joissa HAMK on osana kehittämässä kiertotalouden periaatteiden mukaisia älykkäitä ratkaisuja Afrikan kestävän kehityksen edistämiseksi.

Nea Virta, bio- ja elintarviketekniikan opiskelija

Leave A Reply