Edellisessä blogissamme kurkistimme hulevesikoulutuksen käytännön antiin. Nyt tarkastellaan, miten on onnistuttu yhdistämään kahden eri koulutusasteen opetus samaan pakettiin ja miten koulutus onnistui. Kysyimme tätä ”Räätälöityä kosteikko-osaamista viheralalle” -hankkeen projektipäälliköltä, Hämeen ammatti-instituutin lehtori Pia Kekkoselta.
Koulutusta alan tarpeisiin
Hulevesialueet tuovat usein kaupunkiympäristöihin viihtyisyyttä, mutta niiden toimivuus on ensiarvoisen tärkeää. Räätälöityä kosteikko-osaamista viheralalle- hankkeen koulutuksen sisältö suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä yritysten ja kuntien kanssa. Kyselyiden ja sidosryhmätyöpajojen avulla tunnistettiin keskeisiä osaamistarpeita, kuten kasvillisuuden merkitys hulevesirakenteiden toimivuudessa, rakenteiden tekniset toimintaperiaatteet sekä kustannustehokas kunnossapito.
”Halusimme rakentaa koulutuksen aidosti viheralan tarpeista käsin. Siksi lähdimme liikkeelle kuuntelemalla alan toimijoita ja heidän käytännön kokemuksiaan”, kertoo projektipäällikkö Pia Kekkonen.
Yhteistyössä on voimaa
Varsinainen koulutus toteutettiin Hämeen ammatti-instituutin ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteistyönä, ja se yhdisti verkko-opetuksen, lähipäivät sekä työpaikalla tapahtuvan oppimisen. Lähipäivät ja niihin sisältyneet ekskursiot olivat koulutuksen keskiössä.
”Lähipäivät ja kohdekäynnit olivat erityisen tärkeitä. Niissä nähtiin, miten hulevesirakenteet toimivat todellisissa ympäristöissä, ja samalla syntyi arvokasta keskustelua ja verkostoitumista osallistujien kesken. Lähipäivät lisäsivät opiskelijoiden tietoutta käytännön ratkaisuista ja antoivat heille innostusta etsiä sekä ideoida ratkaisuja hulevesialueiden käytäntöön. Vierailimme useissa erilaisissa hulevesikohteissa, jotta opiskelijoille syntyi käsitys erilaisista ratkaisuista ja niiden toimivuuksista”, Kekkonen kuvasi.
”Olen erittäin tyytyväinen siihen, että saimme koulutukseen mukaan 24 viheralan osaajaa. Koulutuksen aikana myös kävi selvästi ilmi, että hulevesirakenteiden kunnossapidon osaamiselle on todellista tarvetta viheralalla”, Kekkonen jatkaa.
Koulutuksen keskeinen osa oli opiskelijoiden projektityö, jossa opittua sovellettiin käytännössä omilla työpaikoilla tai muissa hulevesikohteissa. Projektityöt vahvistivat osallistujien asiantuntijuutta hulevesirakenteiden käytännön tarkastelussa ja kunnossapidossa. Samalla syntyi konkreettista materiaalia, jota pystytään jatkossa hyödyntämään suoraan työpaikoilla ja koko viheralalla.
Yhteistyö Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin välillä on ollut sujuvaa. ”Kouluttajat ovat alansa huippuosaajia ja hankkeen koulutuksesta saatiin todella korkeatasoinen”, Kekkonen kehuu.
Pia Kekkonen luotsaa hanketta vankalla kokemuksella. Kyseessä on hänelle jo toinen peräkkäinen JOTPA-rahoitteinen projekti, mikä on kerryttänyt vahvaa osaamista ja sujuvuutta tällaisten kokonaisuuksien johtamiseen. Myös yhteistyö rahoittajan suuntaan on ansainnut kiitosta. Kekkosen mukaan yhteistyö JOTPA:n kanssa on ollut mutkatonta koko hankkeen aikana.
Hankkeen huipentuma Viherpäivillä 2026
Hankkeen loppuhuipentuma on Jyväskylän Paviljongissa järjestettävien Viherpäivien preseminaarissa 10.2. Tällöin pidetään hankkeen virallinen loppuseminaari sekä juhlistetaan opiskelijoiden valmistumista. Keskiviikkona ja torstaina 11.–12.2. on varsinaiset Viherpäivät teemalla ”Hyvinvointi rakentuu elävässä ympäristössä”.
Vuodesta 1980 lähtien järjestetty tapahtuma kokoaa yhteen noin 1700 viheralan ammattilaista. Päivät ovat viheralan tärkein koulutus-, näyttely- ja kontaktitapahtuma. Räätälöityä kosteikko -osaamista viheralalle- hankkeen tiimin löydät HAMKin pisteeltä.
”Tervetuloa verkostoitumaan ja juttelemaan hankkeen tuloksista Viherpäiville”, projektipäällikkö Kekkonen kutsuu.
Teksti Sari Hattula ja Pia Kekkonen
Räätälöityä kosteikko-osaamista viheralalle -hanketta toteuttaa yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti.
Hanke on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) rahoittama. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
