Evon uusi aika -hankkeen sekä HAMK:n terveysalan opiskelijoiden yhteistyöprojektissa toteutimme kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää ja kerätä tietoa Kanta-Hämeen luontokohteiden ja erityisesti Evon retkeilyalueen tunnettavuudesta ja niiden käytöstä. Kyselyllä kartoitettiin myös, millaisia aktiviteetteja ihmiset luonnossa harrastavat ja millaisia terveysvaikutuksia luonnolla koettiin olevan. Kyselystä saadun tiedon perusteella voidaan kehittää Evon retkeilyaluetta vastaamaan entistä paremmin Evon kävijöiden tarvetta. Kyselyyn vastasi yhteensä 70 ihmistä.
Kanta-Hämeen luontokohteet ja Evon retkeilyalue
Ensimmäinen kysymys käsitteli Kanta-Hämeen luontokohteita ja siinä selvitettiin missä kohteissa ihmiset olivat käyneet. Vastaajat pystyivät vastaamaan useampaan vaihtoehtoon. Tarkastelemalla monivalintakysymyksen vastauksia tarkemmin, selvisi, että suurin osa vastaajista (77 %) oli vieraillut kahdessa tai useammassa Kanta-Hämeen luontokohteessa. 17 % vastaajista oli vieraillut yhdessä kohteessa, joka oli vastauksissa joko Aulanko tai Ahvenisto. Aulanko ja Ahvenisto saivat ylivoimaisesti eniten vastauksia. Toiseksi suosituimpia kohteita olivat Torronsuo ja Evo. Kolmanneksi eniten vastauksia sai Liesjärvi ja Melkuttimet. Vähiten vastauksia saivat Heinisuo, Koijärven lintujärvi ja Hatlamminsuo. Neljä vastaajaa ei ollut vieraillut missään mainituista luontokohteista.
”Aulanko ja Ahvenisto olivat kyselyyn osallistuneiden kaksi eniten vierailtua luontokohdetta Kanta-Hämeessä.”
Toisessa kysymyksessä kysyttiin tietävätkö vastaajat missä Evon retkeilyalue sijaitsee. Tasan puolet vastaajista tiesi missä Evo sijaitsee ja puolet eivät tienneet. Suurin osa Evon sijainnin tuntevista oli myös vieraillut kohteesta. 18-35 vuotiaista suurin osa eli 65 % ei tiennyt missä Evo sijaitsee. Enemmistö yli 36 vuotiaista taas tiesi, missä Evo on. Yhteensä näissä ikäluokissa 81 % tiesi Evon sijainnin.
”Puolet kaikista vastanneista tiesi, missä Evo sijaistee ja 37 % vastanneista oli myös käynyt Evolla.”
Luontoaktiviteettejä moneen makuun
Seuraava kysymys käsitteli liikunnan harrastamista luonnossa; 58 vastaajista harrastaa liikuntaa luonnossa ja 12 vastasi, että ei harrasta. Neljännessä kysymyksessä kysyttiin, millaisista luontoaktiviteeteista vastaajat kiinnostuivat. Kysymyksessä oli monta vaihtoehtovastausta ja vastauksia tarkastelemalla ihmiset olivat valinneet vaihtoehdoista useamman kohdan, joihin he vastasivat. Kiinnostavimmat luontoaktiviteetit olivat kävely, patikointi/vaellus, kodalla oleilu/grillaus ja pyöräily. Uinti, hiihto ja telttailu olivat myös suosittuja vastaajien kesken. Vähiten vastauksia oli saanut kalastus, lintujen bongaus, geokätkeily, suunnistus ja lumikävely. Muita aktiviteetteja, joita mainittiin valmiiden vastausvaihtoehtojen lisäksi, olivat juoksu, ratsastus, moottoriurheilu sekä sienestäminen.
”Eniten luonnossa harrastetaan kävelyä, vaellusta ja patikointia, grillailua ja kodalla oleilua sekä pyöräilyä. Harvinaisempia harrastuksia ovat mm. suunnistus ja lumikenkäily.”
Viidennessä ja kuudennessa kysymyksessä käsiteltiin “Nuku yö ulkona” -tapahtumaa. Ensin kysyttiin, kuinka moni vastaajista oli kuullut kyseisestä tapahtumasta. 43 vastaajista oli tietoisia päivästä ja 27 ei ollut. Seuraavaksi kysyttiin vastaajien kiinnostuksesta osallistua kyseiseen päivään, 44 olisi kiinnostunut osallistumaan ja 26 ei. Tuloksia suodattamalla tapahtumasta kuulleiden sekä myös kiinnostuneiden vastauksiin, saimme selville, että yli puolet tapahtumasta kuulleista olisivat myös kiinnostuneita siihen osallistumaan.
”63 % ”Nuku yö ulkona” -tapahtumasta kuulleista olisi kiinnostunut joskus myös osallistumaan tapahtumaan.”
Kokemuksia luonnon vaikutuksista omaan terveyteen
Seitsemännessä kysymyksessä kysyttiin vastaajien luonnossa kokemista terveysvaikutuksista. Vastaaja pystyi valitsemaan jälleen useamman vaihtoehdon vastauksista samaan aikaan. Suurin osa vastaajista (84 %) oli valinnut kaksi tai usepia vaihtoehtoja. Stressin lievitys ja kohentunut mieliala saivat eniten vastauksia. Toiseksi eniten vastauksia sai vähentynyt päänsärky ja parantunut keskittymiskyky. Kolmanneksi eniten vastuksia sai matalampi syke sekä fyysisten kipujen lievittyminen. Vähiten vastauksia sai matalampi verenpaine ja sairauden oireiden lievittyminen. Muita terveyskokemuksia luonnosta olivat unen paraneminen, kunnon koheneminen sekä väsymyksen väistyminen. Ainoastaan yksi vastaaja koki, ettei luonnossa liikkuminen vaikuta terveyteen, kaikilta muilta löytyi yksi tai useampi valinta.
Vastanneiden taustatietoja
Vastaajista 53 oli naisia ja 15 miehiä. Yksi ihminen oli valinnut en halua vastata vaihtoehdon ja yksi vastaajista oli valinnut vaihtoehdon ei kumpikaan tai jotain siltä väliltä. Vastaajista suurin osa kuului joko ikähaarukkaan 18–25 vuotta tai 26–35 vuotta. Vähemmän vastaajia oli ikähaarukassa 36–45 vuotta tai yli 45-vuotta. Ainoastaan neljä vastaajista oli alle 18-vuotiaita.
”Ikäluokista 18–25 vuotta sekä 26–35 vuotta suurin osa ei tiennyt Evon sijaintia. Muissa ikäluokissa tämä tieto oli enemmistöllä hallussa.”
Luontokohteiden suosio ja positiiviset terveysvaikutukset
Kyselyn tulosten perusteella puolet vastaajista tiesi, missä Evon retkeilyalue sijaitsee ja 26 vastaajista oli joskus myös käynyt Evolla. Vastausten perusteella voidaan todeta, että Kanta-Hämeen luontokohteet olivat vastaajille tuttuja retkeilykohteita. Useampi kyselyyn osallistunut vastasi, että on käynyt monessa eri retkeilykohteessa. Suositumpia kohteita olivat Aulanko ja Ahvenisto. Evolla oli käynyt 37 % vastaajista. Huomionarvoista oli, että puolet vastaajista eivät tienneet Evon sijaintia. Tietämyksessä oli vaihtelua myös ikäluokkien välillä, vanhempien ikäluokkien tuntiessa alueen sijainnin paremmin, kuin nuorempien. Vain neljä vastanneista ei ollut käynyt missään mainituista kohteista.
Tulosten perusteella vastaajia kiinnosti erilaiset luontoaktiviteetit ja vastaajat olivat valinneet aktiviteeteista useampia kiinnostavia vaihtoehtoja. Kävely, patikointi, pyöräily ja kodalla grillaus olivat listan kärjessä. Vastausten perusteella luonnossa liikkuminen on ihmisille tärkeää ja luonnossa voi toteuttaa monipuolisia aktiviteetteja. Vastausten pohjalta voidaan todeta, että luonnolla on useita positiivisia terveysvaikutuksia ihmisien terveyteen. Melkein jokainen vastaajista oli valinnut useamman terveysvaikutuksen vastausvaihtoehdoista.
Evon uusi aika -hanke
Evon uusi aika -hankkeen toteutusaika on 1.6.2021-31.8.2023. Hankkeen tavoitteena on: 1) Evo-toimijaverkoston luominen ja toimijoiden yhteistyön lisääminen, 2) Pk-yritysten liiketoiminnan kehittäminen sekä uuden yritystoiminnan luominen tiedekansallispuiston yhteyteen, 3) Ympäristö- ja luontopalveluiden kehittäminen, 4) Saavutettavuuden edistäminen (digitaalinen ja fyysinen) ja 5) Kestävän ja vastuullisen matkailun kehittäminen.
Evon uusi aika -hanketta rahoitetaan REACT-EU-rahoituksella eli hanke on osa Euroopan unionin covid-19-pandemian tukitoimenpiteitä Kanta-Hämeessä. Rahoittajina ovat myös Euroopan aluekehitysrahasto, Hämeen liitto, Linnan Kehitys Oy ja Hämeen ammatti-instituutti.
Lisätiedot esitteestä: Projtektipäällikkö Katja Ekqvist, Hämeen ammatti-instituutti, (etunimi.sukunimi@hami.fi), +358503496230
Lue lisää hankkeesta osoitteista: https://hami.fi/evon-uusi-aika/ tai https://linnan.fi/evonuusiaika/
Blogin kirjoittajat
Terveysalan opiskelijat Essi Oksanen ja Emma Ahonen. Projektissa mukana Essin ja Emman lisäksi Nea Ovaskainen, Nea Pyymäki, Nea Heinonen, Vilma Lindfors sekä Viivi Viitanen. HAMK kevät 2022. Opettajana Janette Kiikeri.
