Pieni hankeporukka pakkasi kimpsut ja kampsut laukkuihin ja lähti tekemään hieman normaaliarjesta poikkeavaa työpäivää. Räätälöityä kosteikko-osaamista viheralalle -hankkeen opettajat ovat tehneet ohjauskäynnit kohta melkein kaikkien koulutukseen osallistuneiden hulevesialueilla. Tällä kertaa vuorossa olivat Tallinnassa sijaitsevat kohteet, joita meille esitteli Pille Villem.
Hulevesiratkaisuja satamassa ja rannikolla
Ihan ensi alkuun pääsimme ihastelemaan sataman Terminaal D -aukion hulevesirakentamisen ja kasvillisuuden erilaisia ratkaisuja. Niin suunnittelu, toteutus kuin huoltokin oli toteutettu laadukkaasti. Hieno aloitus kiertueelle, vaikka kyseessä olikin hankkeen fokuksesta erillinen hulevesirakenne.
Yksi vierailukohteistamme oli Piritassa sijaitseva moderni asuinalue Regati Kodud, suomeksi Regatan kodit. Nämä merenrantaan sijoittuvat talot edustavat uuden polven asumista, jossa ympäristö on huomioitu hulevesiratkaisuin. Asuinalueen keskelle oli sijoitettu monitoiminnallinen hulevesirakenne, jonka ensisijaisena tarkoituksena on huleveden johtaminen. Lisäksi oli huomioitu myös muita toiminnallisuuksia kuten hulevesien viivyttäminen.
Vesivirtojen hallintaa suuressa mittakaavassa
Seuraavaksi huristelimme kohti Ikean kauppakeskusta ja sen välittömässä läheisyydessä olevaa Kurna Park -kauppapuistoa. Nämä kohteet kattavat alueen, jossa on laajat, vettäläpäisemättömät asfalttipäällysteiset pysäköintialueet. Tällaisen mittakaavan kohteissa tehokkaan hulevesijärjestelmän rooli on tärkeä massiivisten vesivolyymien hallinnan ja alueen kuivana pitämisen kannalta.
Ratkaisut keskittyvät siihen, miten suuret vesimäärät voidaan kerätä ja ohjata pois perustuksista ja kulkuväyliltä. Kun valumavedet on ohjattu pois pysäköintialueilta, niiden kulkeutumista viivytetään ja ne suotuvat rakenteiden läpi ennen niiden kulkeutumista eteenpäin. Huomionarvoista tässä kohteessa oli se, että alueen suunnittelussa oli pystytty ottamaan huomioon myös alueella tapahtuva tulevaisuudessa toteutuva rakentaminen.
Teollisuusmiljöön vihreä muodonmuutos
Lopuksi kävimme Pohjois-Tallinnan Kopliin sijoittuvalla Põhjala Tehas -alueella. Alue on entinen teollisuusalue, joka on herätetty henkiin luovien alojen ja tapahtumien keskuksena. Muutos on hyvä esimerkki kestävästä kaupunkikehityksestä.
Vanhoja rakennuksia on hyödynnetty uudelleen ja alueelle on suunniteltu erilaisia vihreitä ratkaisuja. Esimerkiksi tehdasalueen kattopuutarha toimii sekä sosiaalisena tilana että hulevesien hallinnan elementtinä, joka sitoo vettä ja vähentää siten hulevesiverkon kuormitusta. Persoonalliset imeytysaltaat ylivuotoineen kulku-alueella herättivät huomiota. Rakenteet näyttivät aivan kuin miniatyyrikanavilta kulkuväylien lomassa.
Asiantuntijuutta oivallusten ja esimerkkien kautta
Muiden hankeosallistujien tavoin oppaamme Pille Villem työstää parhaillaan koulutukseen liittyvää kehittämistehtäväänsä. Hän kertoo, että yksi koulutuksen parhaista anneista on ollut kyky kyseenalaistaa omia työtapoja: ”Pohdin nyt tarkemmin, voisiko jokin muu tapa olla parempi, kestävämpi tai taloudellisempi.”
Myös lähiopetuspäivien vertaistuki ja monipuoliset tutustumiskohteet ovat olleet todella hyödyllisiä. ”Paikan päällä oppii parhaiten. Joskus paperilla toimiva suunnitelma saattaa muuttua, kun näkee kohteen todelliset olosuhteet ja maaperän vaatimukset esimerkiksi kasvillisuudelle”, Villem toteaa.
Villemin asiantuntemuksesta päätellen koulutus on tarjonnut käytännön työkaluja ymmärtää vesivirtojen saloja yhä paremmin. Sen lisäksi, että pystyimme tukemaan opiskelijaa opinnoissaan, saimme myös itse aimo annoksen uusia oivalluksia kaupunkikehittämiseen liittyen. Kiitos koko tiimille – ehkäpä saamme kierroksen ohessa kuvatuista videoklipeistä koostettua jotain antoisaa vielä muillekin aiheesta kiinnostuneille.
Teksti: Sari Hattula ja Mikko Petäjäniemi
Kuvat: Sari Hattula ja Pia Kekkonen
Räätälöityä kosteikko-osaamista viheralalle -hanketta toteuttaa yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti.
Hanke on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) rahoittama. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
