Opiskelijat ovat kehitelleet sokeiden ja heikkonäköisten kaupassa asiointia helpottavan mobiilisovelluksen. Siitä voivat hyötyä myös muut, eri tavoin toimintaesteiset henkilöt, kuten maahanmuuttajat ja lukihäiriöiset.
Keitä olette ja mitä tutkitte?
Tiina Saine ja Arto Haaranen. Opiskelemme tieto- ja viestintätekniikan insinööriohjelmassa Riihimäellä.
Olemme kehitelleet sokeiden ja heikkonäköisten henkilöiden kaupassa asioimista helpottavaa mobiilisovellusta, joka lukee viivakoodien informaatiosisällön ääneen. Ideana on, että helppokäyttöisen mobiilisovelluksen avulla eri tavoin toimimisesteiset henkilöt löytävät kaupassa helposti etsimänsä tuotteen ja saavat yhdellä napinpainalluksella lisätietoa tuotteen ainesosista, kuten allergisoivista aineista. Sovellus toimii kolmella painikkeella: Hae-painike avaa puhelimen kamerasovelluksen, lukee viivakoodin ja kertoo käyttäjälle, mikä tuote on kyseessä. Lisätieto-painike kertoo allergeenit ja tuoteselosteen. Stop-painike lopettaa tuoteselosteen puhetulvan tarvittaessa.
Työ lähti liikkeelle Osaaminen ratkaisee -hankkeen esteettömyyden innovaatioita kehittävässä Monialaisessa innovaatioareenassa, ja jatkui myöhemmin kesäopintojen ohjelmistoprojektissa. Työtä tehdään HAMKin Älykkäät palvelut yksikössä, jonka Moniaistisuus ja avustava teknologia -tutkimusryhmää johtaa yliopettaja Merja Saarela.
Miksi tätä aihetta on tärkeää tutkia?
Kohderyhmällemme ei ole tällä hetkellä kaupan henkilökunnan tai oman avustajan lisäksi juurikaan apukeinoja tuotteiden valitsemiseen kaupassa. Tutkiessamme aihetta ja saatavilla olevia apuvälineitä, löytyi sovellus, joka tunnistaa tuotteita niiden muodoista: se tunnistaa pullon ja vaikka ananaspurkin, mutta ei luotettavasti itse tuotetta. Sovellukseen nimeltä Look Tel Recognizer puolestaan voi kuvaamalla kerätä itse tietopankkia, jolloin tuotteet voidaan myöhemmin tunnistaa kaupassa. Ideassamme mennään askel pidemmälle.
Lisäksi on hyvä muistaa, että muillakin kuin sokeilla ja heikkonäköisillä on eri asteisia tilapäisiä tai pysyvämpiä hankaluuksia arkisissa elämäntilanteissa. Niin sanottu avustava teknologia voi tuoda avun näihin tilanteisiin aivan uudella tavalla ja tukea ihmisten itsenäistä selviytymistä, jolloin elämänlaatu paranee.
Mikä on tutkimuksen tavoite ja milloin tuloksia saadaan?
Innovointi- ja tuotekehittelyprosessi ovat osa Osaaminen ratkaisee -hankkeen Avustavan teknologian verstaan toimintaa. Varsinaiset ratkaisut, kuten sovelluksemme, kytkeytyy itsenäistä kaupassa asioimista helpottavien ratkaisujen kehittämiseen Alepa-kaupoissa. Tavoitteena on, että sovellus olisi ladattavissa mobiilisovelluskaupoista tai integroitavissa espoolaisen ohjelmistoyrityksen MIPSoft Oy:n ja Näkövammaisten Keskusliiton kehittämään BlindSquare-sovellukseen, joka yhdistää paikkatiedon, puhesynteesin ja joukon avoimen datan lähteitä näkövammaisten toimimisen helpottamiseksi.
Syksyllä olemme testanneet sovellustamme itse sekä sokeiden ja heikkonäköisten henkilöiden kanssa. Kehitämme sovellusta palautteen perusteella ja etsimme vielä lisää testaajia. Tuloksia saadaan toivon mukaan vielä tämän vuoden aikana. Meidät on juuri myös hyväksytty esittelemään työtämme Brasiliassa lokakuussa pidettävään konferenssiin etäyhteyden avulla.
Ketkä tutkimuksestanne hyötyvät ja miten?
Sokeat ja heikkonäköiset, mutta myös ikääntyneet sekä erilaisista oppimisvaikeuksista tai lukihäiriöistä kärsivät ihmiset. Viimeksi mainittuja ryhmiä auttaa, jos he paitsi lukevat, myös kuulevat informaation. Tässä multimodaalisessa oppimisessa informaatiota tarjotaan useassa moodissa, mikä mahdollistaa tiedon vastaanottamisen usealla aistilla.
Lisäksi maahanmuuttajat ovat yksi ryhmä, koska myös heillä voi olla kielellisiä vaikeuksia. Kaikki edellä mainitut ryhmät ovat kasvamaan päin, koska esimerkiksi väestön ikääntyminen lisää heikkonäköisten osuutta maassamme.
Mitä isoja ilmiöitä tutkimusalallanne tällä hetkellä on, ja miten oma tutkimuksenne kytkeytyy niihin?
Älykkään teknologian tutkimuksessa maailmalla haetaan nyt ratkaisuja, joilla voidaan helpottaa aistimiseen, hahmottamiseen, ymmärtämiseen, muistamiseen, kommunikoimiseen tai liikkumiseen liittyviä vaikeuksia. Tällöin lähtökohtana ovat moniaistisuutta hyödyntävät ratkaisut, jollaisesta mobiilisovelluksemme on yksi esimerkki.
Taustalla on isoja, periaatteellisia muutoksia, kuten EU:n viime vuonna hyväksytty saavutettavuusdirektiivi. Sillä halutaan taata ihmisten yhdenvertaisuus digitaalisessa yhteiskunnassa. Käytännössä valtion ja kuntien verkkopalveluiden tulee olla myös apuvälineitä käyttävien kansalaisten käytettävissä. Suomessa puolestaan tuli vuonna 2015 voimaan uusi yhdenvertaisuuslaki, jonka tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. Yhä enemmän törmäämmekin mm. yrityksiin, jotka panostavat palveluidensa saavutettavuuteen.
