Suomessa on neljä vuodenaikaa, mutta omakotitalon kannalta syksy on kriittisin: tiettyjen huoltotoimenpiteiden aika on nyt. Löydä itsestäsi pieni talonmies, ja tee ainakin nämä.
”Asun rintamamiestalossa, eikä ole huoltokirjaa, vaikka pitäisi ehdottomasti olla. Ja olen niin sanottu asiantuntija”, naurahtaa Hämeen ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan lehtori ja koulutuspäällikkö Jari Komsi.
Komsilla huoltokirja on kuitenkin selkäytimessä, sillä hän on asunut nykyisessä kodissaan yhdeksänvuotiaasta saakka. Harvalla on tämä tilanne, minkä vuoksi keskeisistä asioista on syytä ottaa selvää ja pitää niistä kirjaa säännöllisesti. Vuonna 2000 tai sen jälkeen rakennetuissa taloissa huoltokirja on pakollinen.
”On ymmärretty, että taloissa on merkittävä kansallinen omaisuus”, Komsi sanoo.
Huoltokirjan pohjan saa esimerkiksi Ympäristöministeriön verkkosivuilta. Rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayritys Raksystems tarjoaa ilmaiseksi ladattavaa sähköistä KotiApp-mobiilisovellusta. Oman talon tiedoilla tehdyn huoltokirjan saa myös teetettyä maksua vastaan ulkopuolisella.
”HUOLTO VAIKEUTUU KOKO AJAN”
Tavallisessa omakotitalossa kriittisiä syyshuoltotoimenpiteitä ei edes ole paljoa.
”Lämmitysjärjestelmän tsekkaus on yksi, oli se mikä hyvänsä. Talvella se on kovimmassa käytössä, joten mahdollinen vika kannattaa ennaltaehkäistä, ettei systeemi paukahda kesken kovimpien pakkasien.”
Toinen on ilmanvaihto. Koneellisen ilmanvaihdon suodattimet on syytä putsata tai vaihtaa. Jos koneellista ilmanvaihtoa ei ole, on syytä tuulettaa taloa säiden viiletessäkin, vaikka mukavuudenhalu kehottaisi pitämään räppänät tiukasti kiinni.
Myös vesikaton kunto on hyvä tarkastaa. Tasakatto on harjakattoista haasteellisempi; jälkimmäisessä riittää, kun tarkistaa vesikaton läpivientien (piippu, mahdolliset antennit ja viemärin tuuletusputket) tiiviyden.
”Ei tarvitse edes välttämättä tuntea talon rakenteita, mutta pinnat ja niiden huolto kyllä. Kosteiden tilojen osalta etenkin. Lisäksi jos taloon on asennettu automatiikkaa, on käyttöohjeet syytä lukea.”
Komsin mielestä talojen huolto vaikeutuu koko ajan, mitä enemmän tekniikkaa niihin tuodaan. Periaatteessa esimerkiksi lämmönsäätö voidaan tehdä hyvinkin helpoksi, kun huonekohtaista lämpötilaa voidaan säätää kännykkäsovelluksella vaikka toiselta puolen maapalloa.
”Riski on siinä, tulevatko järjestelmät rakennetuksi ja käytetyksi, kuten on suunniteltu. Automatiikan huolto on monimutkaisempaa kuin mekaaninen rännien putsaus. Tässä piilee kyllä potentiaalinen katastrofi.”
ILMASTONMUUTOSTA EI HUOMIOIDA OPETUKSESSA
Yleisin virhe Komsin mukaan onkin se, ettei vuodenajan vaihtuessa tee mitään. Syksy on tärkein, sillä tulossa on paikkoja eniten rasittava kylmä kausi.
”Ilman suhteellinen kosteus on korkeimmillaan heinä-elokuussa, ja talvi kuivattaa. Noin periaatteessa.”
Viime vuosina etenkin Etelä-Suomessa on saanut tottua märkiin talviin, minkä vuoksi on tärkeää varmistaa, että paikat pitävät vettä ja maa viettää talosta poispäin. Ilmastonmuutoksen ennustetaan muun muassa lisäävän sademääriä Suomessa, vähentävän lumipeitettä ja voimistavan myrskytuulia. Muutokset näkyvät enemmän talvella, jolloin lisääntyneet sateet voivat heikentää maaperän kantavuutta. Ilmastonmuutoksen tuomia riskejä ei ole Komsin mukaan huomioitu nykyisessä rakennusalan koulutuksessa.
”Tiedostetaan, että riskejä on, mutta se ei ole vaikuttanut suunnitteluun tai rakentamiseen millään tavalla. Jos talossa on perusasiat kunnossa, eli se on suunniteltu määräysten mukaan sekä rakennettu ja käytetty suunnitellusti, on ihan sama sataako vai ei.”
Entä syyshuoltotoimenpiteitä asiantuntija itse on jo talossaan tehnyt?
”Energiapuoli on hallussa, eli olen varmistanut, että öljy ja polttopuut riittävät. Ennen pakkasia käyn vielä katolla.”
Teksti: Jaana Siljamäki
