Meidän ihmisten päätöksentekoon tai todennäköisyyteen valita tietty vaihtoehto vaikuttaa se, millaisessa tilanteessa ja ympäristössä päätöksen teemme ja millaista tietoa meillä on saatavilla päätöksenteon tueksi (Hummel, 2019). Ihmisten hyvinvointia tukevaa päätöksentekoa suunnitellaan ja toteutetaan valintamuotoilun (nudge) ja valinta-arkkitehtuurin (choice architecture) avulla. Palvelun valintamuotoilussa on tärkeää, että asiakkaalle annetaan mahdollisuus valita tarjotuista vaihtoehdoista hänelle sopiva vaihtoehto ilman suuria taloudellisia palkintoja tai uhrauksia. Arkipäivän esimerkki valintamuotoilusta on kahvilan tiskille asiakkaiden helposti saataviksi asetetut hedelmät, jotka edistävät heidän hyvinvointiaan enemmän kuin esimerkiksi tarjolla myös olevat kaloripitoiset leivonnaiset. Asiakas saa valita, ostaako hän hedelmän vai leivonnaisen vai jättääkö molemmat tarjoiltavat ostamatta.
ARPA-hanke
Arvoperustaiset palvelumallit nuorten mielenterveyden edistämisessä (ARPA) -hankkeen tavoitteena on nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen pilotointivaiheessa testattiin 15–18-vuotiailla loppukäyttäjillä sopivia palvelu- ja toimintamalleja valintamuotoilun ja valinta-arkkitehtuurin näkökulmista, jotta pilotointia seuraavien kokeilujaksojen toteuttaminen onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Pilotoinnissa nuoret saivat valita mukana olevista kahdeksasta erilaisesta palvelupaketista ja niihin sisältyvistä älylaitteista itselleen sopivan. Palvelupaketit keskittyivät hyvinvointia tukevan elämän eri osa-alueeseen, kuten nukkumiseen, liikkumiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Älylaitteista mukana oli älykello, älyverenpainemittari ja älyvaaka, jotka nuori sai neljäksi viikoksi lainaan.
Pilotointi oli onnistunut, sillä sen avulla tunnistettiin epäkohtia, jotka hanketiimi kuvitteli toimiviksi, mutta jotka pilotointi paljastikin huonoksi. Pilotoinnissa tunnistettiin hyvin toimivaa valintamuotoilua ja asioita, joiden olemassaolo on valintamuotoilun näkökulmasta ambivalentti. Vaikka pilotointia ennen loppukäyttäjien tarpeet, toiveet ja haasteet kartoitettiin asiakastarpeen määrittelytyöpajoissa, ja työpajojen jälkeen pilotoinnin sisältö ja toiminnallisuudet suunniteltiin hankkeen sisäisissä työpajoissa ja keskusteluissa, nousi pilotoinnissa esiin yllätyksiä, joiden olomassaoloa hanketiimi ei ollut ajatellut.
Palveluiden valintamuotoilu nuorille
Nuorten elinympäristö on meluisa paikka, joka on täynnä erilaisten kanavien tarjoamaa tietoja ja tekemistä, joten nuorten mielenkiinnon herättäminen voi olla vaikeaa. Yleinen ”huutelu” ei toimi, vaan viestinnän pitää olla henkilökohtaista ja nuorta kiinnostavaa. Toisaalta, jos nuori kiinnostuu ja perehtyy asiaan, hän voi helposti muuttaa elintapojaan hyvinvointiaan tukevaksi. Pilotoinnin perusteella nuorten hyvinvointia tukevan tiedon pitää olla helposti ja nopeasti saatavilla, esimerkiksi graafisessa muodossa omalla puhelimella. Lyhytkään video ei kiinnosta, jos videon etusivu tai aihe ei ensi silmäyksellä herätä mielenkiintoa. Nuoret suhtautuvat omaa näkemystään tukevaan tietoon ja ohjeisiin positiivisesti. Ambivalentti tilanne syntyy, kun nuori kohtaa ristiriidan oman kokemuksensa ja uuden tiedon välillä, jolloin hän voi joko hyväksyä tai hylätä uuden tiedon hyvinvointinsa tueksi.
Käyttäytymisen muutoksiin vaikuttaa kolme tekijää: kyvykkyys, motivaatio ja tilaisuus (Michie ym., 2011). Digitaalisten palveluiden valintamuotoilussa ja niitä tukevan fyysisen toiminnan kehityksessä nämä tekijät täytyy huomioida. Nuoren motivaatio oman hyvinvoinnin ylläpitämisessä riittää vain tiettyyn rajaan saakka, joten muutosten tekemisen todennäköisyys kasvaa, kun hänen ympäristössään on tarjolla tukea ja oppimismahdollisuuksia tekijöistä ja keinoista, joilla oma hyvinvointi paranee ja säilyy hyvänä. Muutosta voivat hidastaa vinoutuneet tai kielteiset asenteet, tunteet ja nuoren heikko itsetuntemus. Paholainen ja mahdollisuus lymyävät yksityiskohdissa, joten palveluiden muotoiluvalintaan ja -arkkitehtuuriin kannattaa kiinnittää huomiota.
Kirjoittaja
Pia Karumaa, tutkijayliopettaja, HAMK Smart -tutkimusyksikkö
Lähteet
Hummel, D. & Maedche, A. (2019). How effective is nudging? A quantitative review on the effect sizes and limits of empirical nudging studies. Journal of Behavioral and Experimental Economics, 80, 47–58.
Michie, S., van Stralen, M.M. & West, R. (2011). The behaviour change wheel: A new method for characterising and designing behaviour change interventions. Implementation Science, 6(42), 1-11. http://www.implementationscience.com/content/6/1/42
