Vanhuksen ylösnousussa avustava sänky, wc-istuin pesevillä ominaisuuksilla, lääkkeiden otosta muistuttava robotti, vanhuksen liikkeistä raportoivia sensoreita lattialla, kylpyhuoneessa ja jääkaapissakin. Muun muassa kaikkea tätä on koottu yhteen potilashuoneeseen hoivakoti Riihikotiin Riihimäelle. Ympäristössä toimivat ja toimintaa yhteistyössä kehittävät ja toteuttavat Hämeen ammattikorkeakoulu, ammattiopisto Hyria ja Riihimäen kaupunki.
Ideana on, että erilaista kotihoidon jo käytössä olevaa ja uudempaa teknologiaa päästään kokeilemaan autenttisessa ympäristössä niin alaa opiskelevien, opettavien, palvelukodin henkilökunnan, asukkaiden kuin heidän omaistensakin toimesta. Koronakevät valitettavasti katkaisi testaamisen tässä laajuudessa, mutta jotain toimintoja on kuitenkin voitu kokeilla etänä – onhan etähoivaan tarkoitettu teknologia, kuten kommunikaation mahdollistavat tabletit – kuitenkin yksi merkittävä osa nykyaikaista tapaa hoitaa mm. kotihoidon asiakkaita. Hoitoalan opiskelijat ovatkin viime aikoina perehtyneet muun muassa juuri näihin etähoivan teknologioihin.
Potilashuonetta alettiin suunnitella jo viime syksynä, ja keväällä sen oli tarkoitus olla jo täydessä kokeiluvalmiudessa. Huonetta tullaan käyttämään tarkoitukseensa kuitenkin heti, kun tilanne sen sallii, ja sitä on tarkoitus käyttää jatkossa myös kotihoidon asukkaiden ja perheiden neuvonnassa ja ohjauksessa hyväksi.
Laitteiden käyttö ei sinänsä ole itseisarvo, vaan niiden on tarkoitus tuottaa hyötyä itse hoivatyössä.
Potilashuoneessa on kolmentasoista kotona hoito- ja hoivatyössä käytettävää teknologiaa: välittömään hoitoon käytettävää, potilaan turvallisuuteen liittyvää sekä sähköiseen toimintaympäristöön liittyvää teknologiaa. Ensimmäiseen kategoriaan kuuluu esimerkiksi juuri mainitut lääkkeitä annostelevat ja niiden ottamisesta muistuttavat robotit, säädettäviä, pesemistä mahdollistavia ominaisuuksia sisältävät WC-pöntöt (jotka mahdollistavat käyttäjälleen lisää omatoimisuutta ja yksityisyyttä) ja potilaan siirtelyyn ja nostamiseen tarkoitetut apuvälineet.
Toiseen ryhmään kuuluvat puolestaan esimerkiksi sensorit ja turvarannekkeet, jotka viestivät mahdollisista kaatumisista tai muusta avuntarpeesta. Sensori jääkaapissa kertoo esimerkiksi sen, jos jääkaapin ovea ei ole avattu, jolloin se voi osaltaan kertoa mahdollisesta avuntarpeesta.
Kolmannessa kategoriassa on viestintään ja opetukseen liittyvää teknologiaa. Oleellista onkin, että nykyisin alalle valmistuva hoitaja osaa paitsi käyttää myös tulkita teknologiaa ja sen tuottamaa tietoa tarkoituksenmukaisesti. Suurimmissa kaupungeissa etähoivaa ja muuta teknologiaa jo käytetäänkin laajasti, joten niiden käyttö tulisi olla alalle valmistuvalla hallussa.
HAMKista hankeessa toimii HAMK Smart -tutkimusyksikkö, josta Riihikodin kokeilussa vastuullisina vetäjinä toimivat Robo Riksu –hankkeen puitteissa tutkimuspäällikkö Päivi Sanerma ja Robo oppii –hankkeesta hoitotyön lehtori Piiku Pakkanen. Kyseisissä hankkeissa on lähdetty laajemminkin miettimään, missä eri konteksteissa sähköisiä palveluita ja sovelluksia voidaan opiskella ja kehittää.
viestintäasiantuntija
Strateginen viestintä
