Ammatillisen koulutuksen nostoa Somaliassa

Somaliassa, kuten laajalti Afrikassa, ammatillisessa koulutuksessa on paljon kehitettävää ja nuorista jopa kaksi kolmasosaa on työttömänä. Tilannetta yritetään parantaa käynnissä olevalla hankkeella.

Kuka olet, mitä tutkit?

Olen Sanna Ryökkynen, lehtori HAMK Edu -tutkimusyksikössä sekä projektipäällikkö Rajo-hankkeessa, joka pyrkii vaikuttamaan korkeaan nuorisotyöttömyyteen ja laadukkaan ammatillisen koulutuksen puutteeseen Somaliassa. Yleisesti minua kiinnostava tutkimusalue on ammatillisen koulutuksen kehittäminen etenkin inkluusion näkökulmasta. Tällöin kiinnitetään huomiota osallisuuteen riippumatta mahdollisesta sairaudesta, vammasta, sukupuolesta, kulttuurista, kielestä, uskonnosta, varallisuudesta, ihonväristä tai muusta erottelevasta seikasta.

Miksi tämä aihe on tärkeä?

Ammatillisen koulutuksen asema ja arvostus on heikko Somaliassa ja laajemminkin Afrikassa. Yliopistokoulutuksen ihannointi on voimakasta. Samaan aikaan maassa on paljon nuoria ihmisiä, joiden joukossa työttömyys on suurta.

Somaliassa ei juurikaan ole järjestäytynyttä ammatillista koulutusta, vaan koulutus on usein järjestetty ulkomaalaisella rahoituksella paikallisin ehdoin, kylän vanhimpia kuullen. Ehkäpä tästä johtuen ammatillisen koulutuksen malli on hyvin toisenlainen, sillä kurssit ovat lyhytkestoisia ja valmentavat hyvin rajattuihin työtehtäviin. Suomalaisesta näkökulmasta koulutus näyttäytyy tutkinnon osien suorittamisena.

Mikä on tavoite ja milloin tuloksia saadaan?

Tavoitteena on kouluttaa ammatillisia opettajia, jotka järjestävät edellä mainittuja lyhytkursseja. Mukana on 12 opettajaa, jotka pitävät lyhytkursseja kolmella paikkakunnalla. He opettavat esimerkiksi ompelijoita sekä elektroniikka- ja kauneusalan ihmisiä.

HAMKin tehtävänä hankkeessa on opettajien pedagogisen osaamisen vahvistaminen. Yritämme viedä koulutusta opiskelijalähtöisemmäksi ja tukea sekä suunnitelmallisuutta että verkostojen rakentumista kurssien toteutuksessa.

Lisäksi tavoitteena on yleisesti ammatillisen koulutuksen laadun nostaminen ja arvostuksen lisääminen. Hanke päättyy ensi vuoden lopussa, mutta toiveena on jatkaa vielä siitä.

Ketkä tästä hyötyvät ja miten?

Ensisijaisesti 15–25-vuotiaat, erityisen haavoittuvassa asemassa olevat nuoret. Heitä ovat esimerkiksi maansisäiset pakolaiset, etniseen vähemmistöön kuuluvat, yksinhuoltajaäidit tai erityisen tuen tarpeessa olevat. Koulutuksen avulla heidän työllisyysmahdollisuutensa kohenevat. Lisäksi opettajat hyötyvät osaamisensa vahvistumisesta.

Välillisesti myös yrityksille ja paikallisyhteisöille on eduksi, kun osaamisen laatu paranee.

Mitä isoja ilmiöitä tutkimusalallanne tällä hetkellä on, ja miten tämä kytkeytyy niihin?

Tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen ovat muun muassa YK:n Agenda 2030 -ohjelmassa, eli tämä liittyy isoon ilmiöön suoraan. Inkluusion toteutumista ammatillisen koulutuksen kentällä on tutkittu varsin vähän.