Hämeen ammattikorkeakoulu on luomassa väylää tohtoritutkinnon suorittamiseen yhteistyössä kansainvälisten kumppanikorkeakoulujen kanssa. Tässä vaiheessa tohtorikoulutuspaikkoja tarjotaan HAMKin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) suorittaneille alumneille.
Tällä hetkellä yhteistyötä tehdään irlantilaisen Athlone Institute of Technologyn ja brasilialaisen Feevale Universityn kanssa. HAMK ja Athlone kuuluvat kahdeksan eurooppalaisen korkeakoulun muodostamaan allianssiin, RUN -Eurooppa-yliopistoon. Feevalen yliopiston kanssa HAMK on puolestaan tehnyt yhteistyötä jo 1990-luvulla ja Beyond -liittoutumassa vuodesta 2015 alkaen.
Tohtorintutkinnon laajuus, sisältö, kustannukset ja käytännöt määräytyvät kansainvälisen kumppanikorkeakoulun vaatimusten mukaisesti. Tutkimusaiheen tulee kuitenkin liittyä HAMKin strategiaan ja tutkimusyksiköiden fokusalueisiin.
Tohtoriopintojen työskentelykielenä on englanti ja opintojen kesto on noin neljä vuotta. Tohtorikoulutukseen hyväksytylle opiskelijalle nimetään HAMKista ohjaaja ja tutkimussuunnitelmaa työstetään kumppanikorkeakoulun ohjeiden mukaisesti. Lisäksi kumppanikorkeakoulu nimeää tohtoriopiskelijalle ykkösohjaajan.
Ensimmäiset hamkilaiset tohtoriopiskelijat ovat nyt opintojensa alkumetreillä.
Ensimmäiset tutkimussuunnitelmat hyväksytty – ”Tämä on kuin henkistä ultraurheilua”
HAMKin ratkaisuarkkitehti Ville Kallio ja kestävän kehityksen lehtori Ulla-Maija Knuutti ovat molemmat suorittaneet HAMKissa YAMK -tutkinnot ja pedagogiset opinnot.
Villen väitöstutkimus tarkastelee opetusprosessin johtamista. Kontekstina on RUN -Eurooppa-yliopisto ja tapaustutkimukset tehdään HAMKissa ja Athlonessa. Tutkimuksen tarkoituksena on todentaa, miten oppimisprosessia voidaan johtaa oppimisanalytiikalla ja tiedolla johtamisella. Teoreettinen viitekehys jakautuu kolmeen alueeseen: opetusteknologiaan ja pedagogiikkaan, tiedolla johtamiseen ja analytiikkaan sekä lainsäädäntöön ja etiikkaan.
Ulla-Maija puolestaan tutkii, vaikuttaako opiskelijakeskeinen lähestymistapa ja erityisesti ongelmalähtöisen oppimisen (problem based learning, PBL) elementit opiskelijoiden motivaatioon ja jos kyllä, niin miten. Lisäksi tutkitaan, miten mahdollinen parempi motivaatio parantaa oppimistuloksia ja sitä kautta ympäristön tilaa. Tutkimuskohteena on eri puolilta Afrikkaa kuusi yliopistoa, joissa opetetaan maataloutta. Tutkimus kytkeytyy vahvasti meneillään oleviin HAMKin Afrikka -hankkeisiin.
Mutkatonta tohtoriopintojen aloittaminen ei ole ollut. Sekä Villen että Ulla-Maijan kohdalla kului pari vuotta ensimmäisten tutkimusideoiden pulpahtamisesta tähän hetkeen. Sopivan kumppanikorkeakoulun ja ohjaajan löytäminen, tutkimussuunnitelman hiominen sekä korkeakoulujen eri menettelyjen selvittäminen on vienyt aikaa.
”Sain vastikään Feevalesta hyväksynnän tutkimukseni aloittamiseen. Alamme nyt katsomaan tutkimusta ohjaajani kanssa ja opiskelupuolta sitten elokuussa. Harrastan ultraurheilua ja suhtaudun tohtoriopintoihin kuin 100 kilometrin juoksuun. Tämä on kuin henkistä ultraurheilua”, Ulla-Maija hymähtää.
Myös Ville tuumaa monen käytännön asian olevan vielä epäselvä.
”Tämä on vielä vähän kuin suuri tuntematon. Olemme ensimmäisten joukossa tekemässä tohtoriopintoja HAMKissa. Pilotoimme ja kokeilemme.”
Tohtoriopinnot kehittävät osaamista ja jatkuvaa oppimista
”Pääsen syventämään osaamistani tiedolla johtamisesta ja analytiikasta. Saan varmasti aivan uutta osaamista myös tieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Minun unelmani on toimia joskus tutkijana tai ehkäpä jopa tutkijayliopettajana. Tämä on yksi askel siihen suuntaan”, sanoo Ville pohtiessaan tohtoriopintojen hyötyjä.
”Tutkimukseeni ja työhöni liittyvät samat aiheet kuten kestävän kehityksen tavoitteet, kehitysyhteistyö, opiskelijakeskeisyys ja ympäristön laatu. Näistä syntyy uutta tietoa jatkuvasti. Lisäksi haluan oppia, kuinka tutkimusta tehdään”, Ulla-Maija tiivistää.
Ammatillisen tohtoritutkinnon taustalla on ajatus siitä, että tutkimuksen aiheen työelämälähtöisyyden lisäksi toteutus tuottaisi käytäntöön ja työelämään sovellettavia ratkaisuja.
Jotta tutkimuksen ja työn yhteensovittaminen onnistuu, tarvitaan uusia käytänteitä ja joustavuutta.
”Opiskelen omalla ajalla, mutta esimerkiksi tiedonkeruu kytkeytyy hankkeisiin. Toiveenani olisi integroida tutkimusta mahdollisimman paljon työhöni, mikä vaatii joustoa puolin ja toisin”, Ulla-Maija sanoo.
Ville jatkaa samalla linjalla.
”Tutkimuksen tekeminen haastaa muuttamaan työnkuvaa ja ajankäyttöä jonkin verran. Niin työntekijältä, HAMKilta kuin kumppanikorkeakoululta vaaditaan joustoa ja uusia käytänteitä, jotta tällainen polku saadaan rakennettua toimivaksi.”
Kansainvälisyys ja työelämälähtöisyys strategisina painopisteinä
HAMKin oman tohtoriväylän rakentaminen on vasta alussa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda ammattikorkeakoulutuksen profiililla tohtoritutkinto, mikä on merkitty myös HAMKin 2030 -strategiaan. Ammatillisen tohtoritutkinnon keskiössä on työelämälähtöisyys ja HAMKin tutkimusyksiköt ovat avainroolissa tohtorikoulutuksen toteutuksessa.
”Tarvitsemme ammatillisia tohtoriopintoja ja tohtoriopiskelijoita myös siksi, että haluamme kasvattaa ammattikorkeakouluun henkilöstöä, joilla on sekä vahva teoreettinen että ammatillinen tausta. Haluamme olla yhteiskunnalle hyödyllinen korkeakoulu. Tällä hetkellä tällaisesta osaajapotentiaalista on selkeästi pulaa”, kertoo HAMKin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä.
Läheisesti tohtoriopintoihin liittyy myös uusi Beyond -tutkimusyksikkö, jonka toiminnot ovat niin ikään parhaillaan käynnistymässä. Tutkimusyksikön on tarkoitus edistää viheliäisten globaalien ongelmien ratkaisemista tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyöllä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tohtoriopintojen mahdollisuuden avaamista HAMKin ja Feevalen yliopiston välillä.
Haluaisitko tietää lisää ammatillisista tohtoriopinnoista? Ota yhteyttä HAMKin erityisasiantuntija Virve Kallioniemi-Chambersiin.
Kirjoittaja: Inka Stormi
Kuva: HAMKin markkinointikuva
