Viimeisen Kanta-Hämeen Hengitys ry:n ohjauskertamme teemana oli tasapaino ja sen merkitys arjessa. Aluksi tutustuimme hieman tasapainoelimistöön ja -aisteihin, jonka jälkeen kävimme läpi tasapainon heikkenemiseen vaikuttavia syitä, tasapainon merkitystä sekä millaisin eri keinoin tasapainoa voidaan pitää yllä. Lopuksi käsittelimme vielä huimausta ja hauraus-raihnaus-oireyhtymää.
Levomäen ja Perälän (2011) mukaan tasapaino voidaan jakaa dynaamiseen eli liikkeessä tapahtuvaan sekä staattiseen eli paikallaan pysyvään tasapainon ylläpitoon. Nämä osa-alueet ovat riippuvaisia toisistaan toimiakseen. Esimerkiksi kahdella jalalla seisoessa (staattinen tasapaino), nivelissä tapahtuu jatkuvasta pieniä, huomaamattomia liikkeitä, jotka korjaavat mahdollistavat tasapainon. Tärkein tasapainon aisti on näköaisti, joka kertoo kehon suhteesta ympäristöön sekä siellä sijaitsevista esteistä, kuten kynnyksistä. Hyvä esimerkki on vaativassa tasapainosuorituksessa katseen kohdistaminen tiettyyn pisteeseen ja sen pitäminen siinä. Näköaistin avulla ihmisen on mahdollista säilyttää tasapaino, vaikka jokin muu tasapainoon vaikuttava aisti olisi estynyt.
Miksi ja miten tasapainoa sitten tulisi harjoittaa? Tasapainokyky auttaa erilaisten asentojen ylläpitämisessä, asentojen sopeuttamisessa tahdonalaisiin liikkeisiin ja reagointia ulkopuolisiin ärsykkeisiin. Sitä tarvitaan arkisissa asioissa, kuten kauppakassien kannossa, pyykkien ripustamisessa ja rappusia kävellessä. (Teko terve koululainen n.d.) Erinomaisia tasapainoa harjoittavia lajeja ovat pallopelit, tanssi, maastossa liikkuminen, hiihto, jooga, asahi sekä taiji. (THL 2018.)
”Tasapainoa tulee harjoittaa, vaikka sen ylläpitämisessä ei olisikaan havaittavissa vielä heikkenemistä. Säännöllinen harjoittelu parantaa kehon hallintaa ja opettaa kehon säätelyjärjestelmiä toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.” (THL 2018)
Teoriaosuuden jälkeen pääsimme käytännössä harjoittelemaan tasapainon vahvistamista. Harjoituksia tehtiin niin istuen kuin seistenkin ja liikkeet vaikeutuivat loppua kohden. Jokainen pystyi suorittamaan ohjatut liikkeet oman tasonsa mukaisesti. Osallistujat pitivät harjoituksista kovasti ja he olivat tyytyväisiä, kun saivat harjoituksen vielä mukaansa lapulle kirjoitettuna. Kahvittelujen lomassa saimme kuulla kauniin runon sekä laulun, joiden siivittämänä viimeinen ohjauskertamme päättyi lämpöisiin tunnelmiin.
Aurinkoista kevättä toivottaen,
Emmi, Hanna, Anna, Matias, Saara & Mira
LÄHTEET:
Levomäki, H. & Perälä, S. (2011). Kymmenen viikon liikuntaintervention vaikutus alzheimer-diagnosoitujen ja verrokkiryhmän staattiseen ja dynaamiseen tasapainoon palvelukoti Ruskahovissa. Opinnäytetyö. Fysioterapian koulutusohjelma. SAMK. Haettu 31.1.2018 osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105279950
Teko terve koululainen (n.d). Liikehallintakyvyt. Haettu 31.1.2018 osoitteesta https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/liikuntataidot/liikehallintakyvyt/
THL (2018). Tasapainon ylläpitäminen ja parantaminen. Haettu 31.1.2018 osoitteesta https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/turvallisuuden-edistaminen/tapaturmien-ehkaisy/ikaantyneiden-tapaturmat/kaatumisten-ehkaisy/liikkuminen-ja-toimintakyky/tasapainon-yllapitaminen-ja-parantaminen