Painehaavat ovat kroonisia haavoja, joiden hoitaminen on työlästä ja aikaa vievää. Potilaalle tämä tarkoittaa sitä, että hoitoon kuluva aika voi olla kärsimyksen lievittymiseen nähden kohtuuton, ja tämän vuoksi painehaavojen kanssa kannattaisikin panostaa tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn. Taustalla olevat tekijät voivat olla hyvin moninaisia, mutta yksi merkittävimmistä painehaavojen aiheuttajista on kudoksiin kohdistuva paine. Painetta syntyy, kun vuodepotilas ei kykene vaihtamaan asentoaan. Syynä voi olla esimerkiksi halvaantuminen tai ihon tuntopuutos. (Juutilainen & Hietanen 2012, 304.)
Painehaavojen ennaltaehkäisyssä korostuu etenkin asentohoito, jolloin potilaan asentoa pyritään vaihtamaan noin 2—4 tunnin välein. Asentohoidolla saadaan tehokkaasti katkaistua pitkäkestoinen paine ja poistettua painetta riskialueilta. (Juutilainen ja Hietanen 2012, 300-302.) Asentohoidon lisäksi tulisi kiinnittää huomiota muun muassa potilaan ruokavalioon, sillä myös vajaaravitsemuksen on todettu altistavan painehaavoille. Monipuolinen vitamiineja, kivennäisaineita ja erityisesti proteiineja sisältävä ruokavalio auttaa ehkäisemään painehaavojen syntyä kuten myös edistää jo syntyneiden painehaavojen paranemista. (Juutilainen & Hietanen 2012, 304.)
Ennaltaehkäisyn tukena on mahdollista käyttää erilaisia apuvälineitä. Hyödyllisiä tuotteita ovat esimerkiksi makuu- ja istuinalustat, jotka on suunniteltu jakamaan painetta ja vähentämään kudoksiin kohdistuvaa kuormitusta. Koska painehaavan riskitekijät vaihtelevat potilaskohtaisesti, tulisi myös makuu- ja istuinalustat valita yksilöllisin perustein. (Haesler 2014, 27.)
Terveyden ja hyvinvoinnin projektiharjoitteluni tavoitteena oli tuottaa raportti painehaavojen ehkäisy- ja hoitotyöstä yhteistyössä eteläsuomalaisen sairaalan vuodeosaston kanssa. Pääsin selvittämään osastolla tapahtuvaa painehaavojen ennaltaehkäisy- ja hoitotyötä tutustumalla osaston apuvälineisiin, kuten painepatjoihin. Selvitystyöni sisälsi muun muassa myös osaston henkilökunnalle laatimani kyselylomakkeen, jonka avulla sain kerättyä luotettavaa käytännön hoitotyöhön perustuvaa tietoa. Tulosten perusteella etenkin ennaltaehkäisytyöhön kaivataan enemmän resursseja, jotta sen koettaisiin toteutuvan asianmukaisesti. Tämä tuskin on ainoastaan tutkimukseni kohteena olleen osaston ongelma. Projektiharjoittelun aikana syntynyt projektiraporttini jääutkimukseni kohteena olleen osaston käyttöön hyödynnettäväksi mahdollisessa tulevaisuuden painehaavojen ennaltaehkäisyn kehittämistyössä.
Projektiterveisin
Johanna Haapanen
Lähteet:
Haesler, E. (Ed). (2014). Prevention and Treatment of Pressure Ulcers: Quick Reference Guide. National Pressure Ulcer Advisory Panel, European Pressure Ulcer Advisory Panel and Pan Pacific Pressure Injury Alliance. Cambridge Media: Osborne Park, Western Australia. Haettu 4.4.2018 osoitteesta
Juutilainen, V. & Hietanen, H. (2012) Haavanhoidon periaatteet. Helsinki: Sanoma Pro Oy.