Kirjoittaja: Sairaanhoitajaopiskelija Jaakko Kuhalainen
Olen sairaanhoitajaopiskelija kolmannella vuodella Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa. Opiskelin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen opintokokonaisuutta, johon kuului terveyden edistämisen projekti. Harjoittelin neljä viikkoa Tammela keskuksen terveysasemalla Tampereella, eli perusterveydenhuollossa ja pääasiassa sairaanhoitajan vastaanotolla. Projektin vetotapa oli projektin vetäjästä kiinni ja näimmekin luovia ratkaisuja projektin toteutukselle. Itse päätin oman ammatillisen kasvun vuoksi tehdä jakson harjoittelun muodossa, tähän valitsin terveyden edistämiseen liittyvän harjoittelupaikan.
Pohjasin projektini pääasiassa Ruokaviraston julkaisemaan Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 -oppaaseen. (Ruokavirasto 2014.) Teoriapohjaa kasvatti myös Sydänliiton ravitsemussuositukseen, joka tuottaa erityisesti sydän- ja verisuonitaudeista kärsiville tietoa, kuten myös näiden ehkäisyyn. (Sydänliitto 2016.) Projektiin kuuluu myös ohjauksen näkökulma. Mitä on hyvä ohjaaminen? Hyvä ohjaaminen tunnistaa ohjattavan, on tilanne sitten yksilö- tai ryhmätilanne, ainutlaatuisena yksilönä ja oman tilanteensa asiantuntijana. Ohjauksen alussa on oleellista selvittää ohjattavien nykyinen tietotaso, jotta prosessi saadaan parhaiten optimoitua ohjattavalle yksilölle tai ryhmälle. (Hirvonen & Muut 2007, 47.)
Jakson alkaessa minulla oli pienimuotoinen käsitys projektin sisällöstä, joka siis piti harjoitteluun sisällyttää. Halusin jakaa jotenkin omaa mielenkiinnon kohdettani ravitsemusta terveysaseman hoitajille. Jakson aikana kahvitauoilla ja muuten huomasin kuitenkin, että minulla ei taida olla paljoakaan ”uutta” annettavaa asemalla työskentelevien hoitajien tietomäärään, joten päädyin vetämään keskusteluryhmän. Keskusteluryhmän pääasiallinen tavoitteeni oli tuottaa tietoa sairaanhoitajien oman osaamisen kokemuksesta ravitsemusohjauksessa, esim. erilaisista erikoisruokavalioista. Tilaisuus herätti hyvän keskustelun, jonka perusteella voin tehdä päätelmän: tietomäärä tuntui rajattomalta, ja toivon jonain päivänä pääseväni itse samaan. Keskustelun jälkeen päädyin vetämään hoitajille tietovisan suositussa Kahoot-palvelussa, johon olin aiemmin tehnyt kysymykset. Palkintoina luonnollisesti Rainbow-tikkarit, koska ruokavalion terveellisyydessä tärkeintä on kokonaisuus, ei yksittäiset päätökset.
Projektiharjoittelu opetti minua valmistelemaan projektini paremmin, sekä tutustumaan vielä enemmän teoriaan projektin alkuvaiheessa. Terveysasemalta saamani palautteen mukaan erityisesti tietovisa, sekä sen kysymykset herättivät tutustumaan ravitsemukseen uudelleen. Yksikön osastonvastaava kertoi myös keskustelevan ohjauksen olevan hänen kokemuksestaan yksi hankalimmista muodoista, joten uudestaan tähän tilanteeseen mentäessä harkitsisin tätä uudelleen.
Lähteet:
Hirvonen, E., Johansson, K., Kyngäs, H., Kääriäinen, M., Poskiparta, M. & Renfors, T. Ohjaaminen Hoitotyössä. 2007, 25. Porvoo: WSOY
Sydänliiton ravitsemussuositus. Sydänliitto. 2016. Haettu 16.4.2019 https://sydanliitto.fi/ammattilaisnetti/ravitsemus/suosituksia/sydanliiton-ravitsemussuositus
Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, versio 5. 2014. Ruokavirasto. Haettu 16.4.2019 osoitteesta: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja–ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/