Kirjoittajat Tiia Kanninen, Johanna Niemelä, Tanja Särkiniemi ja Jonna Oksanen.
Välillä on hyvä pysähtyä pohtimaan arkipäiväisiä asioita. Lasten päivittäinen ravinnon saanti kostuu pitkälti siitä mitä päiväkodissa tai koulussa on tarjolla ja mitä ruokaa vanhemmat ovat tottuneet syömään. Lasten ruokailuun löytyy omat ravitsemussuositukset, jotka ovat varmasti monille joiltain osin tuttuja, mutta niitä ei välttämättä monessakaan perheessä huomioida joka päiväisessä arjessa.
Syöminen vaikuttaa päivittäiseen jaksamiseen ja yleiseen hyvinvointiin. Tutkimuksissa on todettu, että lapsiperheet syövät arkena terveellisemmin kuin viikonloppuna. Lapsiperheissä olisi hyvä huomioida säännöllinen ateriarytmi, terveelliset välipalat ja ateriat olisi hyvä koostaa lautasmallin mukaan. (THL, 2016, s.12).
Säännöllinen liikunta on myös tärkeää lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle. (Ruokatieto, 2019). Liikuntaharrastuksen olisi hyvä olla mielekästä lapselle ja sen parista voi löytää myös kavereita. Suositusten mukaan lapsen pitäisi liikkua päivittäin tunnista kahteen. (Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry,2008, s.6). Liikuntaa aktiivisesti harrastavat lapset kiinnittävät enemmän huomiota ruokailutottumuksin ja syövät muita terveellisemmin. Lapsuuden aikainen ylipaino ennustaa lihavuutta myös aikuisiässä. (Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry, 2008, s.85-86). Painonhallintaa helpottaa terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta.
Lapsiperheissä voidaan usein joutua miettimään rahankäyttöä ja epäterveellinen ruoka on usein edullisempaa. Olisi hyvä suunnitella viikon ruokalistaa etukäteen ja näin on helpompi tehdä hyviä valintoja kaupassa.
Ruoka valitaan monesti herkullisuuden ja koetun maun perusteella. (Ruokatieto, 2014). Hedelmien ja kasvisten käyttöä on hyvä suosia. (Opetushallitus, n.d.) Niiden määrää on helppo kasvattaa laittamalla niitä esille välipalle ja iltapalalle. Eri vuodenaikoina on saatavilla toinen toistaan herkullisempia hedelmiä ja marjoja, jotka valmiiksi pilkottuna ja esille laitettuna maistuvat myös lapsille. Ruokailulla on tärkeä sosiaalinen merkitys ja sitä pidetään osana tapakasvatusta. (THL, 2016, s.88).
Lähteet:
Opetushallitus. (n.d.). Kouluikäisen ravitsemus. Haettu 17.3.2018 osoitteesta https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/hyvinvointi_ja_turvallisuus/kouluruokailu/kotivaki/kouluikaisen_ravitsemus
Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry. (2008). Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18 vuotiaille. Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008. Haettu 17.3.2019 osoitteesta http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/1477-Fyysisen_aktiivisuuden_suositus_kouluikäisille.pdf
Ruokatieto. (2014). Lapsena opitut ruokatottumukset vaikuttavat terveyteen aikuisiässä. Haettu 18.3.2019 osoitteesta https://www.ruokatieto.fi/uutiset/lapsena-opitut-ruokatottumukset-vaikuttavat-terveyteen-aikuisiassa
Ruokatieto. (2019). Liikunta tukee ravitsemusta. Haettu 17.3.2019 osoitteesta https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/liikunta-tukee-ravitsemusta
THL. (2016). Syödään yhdessä-ruokasuositukset lapsiperheille. Haettu 19.3.2019 osoitteesta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129744/KIDE26_FINAL_WEB.pdf?sequence=1&isAllowed=y