Toimiva vuorovaikutus – työyhteisön kivijalka

Onko sinun työyhteisössäsi pysähdytty miettimään, miten vuorovaikutus vaikuttaa arjen sujuvuuteen, työilmapiiriin ja yhteisiin onnistumisiin? Ihmisellä on perustavanlaatuinen tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi. Tästä syystä vuorovaikutus on työelämän tärkeimpiä taitoja. Hyvä vuorovaikutus ei tarkoita ristiriidattomuutta, vaan kykyä kohdata erilaisia näkemyksiä rakentavasti. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa: kuuntelemalla aidosti, viestimällä selkeästi, toimimalla vastavuoroisesti ja rakentamalla luottamusta. Näistä aineksista syntyy työyhteisö, jossa yhteistyö toimii, myös silloin, kun eteen tulee haasteita.

Kansainvälisyys voimavaraksi -hankeen Työhyvinvointi ja muutoskyvykkyys -valmennussarjassa pureuduttiin vuorovaikutuksen merkitykseen työyhteisön hyvinvoinnin ja tuloksellisen toiminnan näkökulmasta. Hämeen ammatti-instituutin johtamisen asiantuntijana ja lehtorina työskentelevä Minna Seppälä johdatteli valmennuksessa osallistujat tarkastelemaan, miten jokainen voi omalla toiminnallaan edistää sujuvaa ja rakentavaa yhteistyötä.

Hyvä vuorovaikutus ei ole itsestäänselvyys.

Hyvä vuorovaikutus vaatii tietoista harjoittelua, läsnäoloa ja halua ymmärtää toista. Hyvä vuorovaikutus ei tarkoita ristiriidattomuutta, vaan  erimielisyydet ovat osa normaalia työelämää. Parhaimmillaan erimielisyyksiä ratkomalla asioihin voi tulla uusia oivalluksia. Ristiriidat eivät ole merkki epäonnistumisesta, vaan ne ovat mahdollisuus kehittää yhteistä ymmärrystä. Tärkeintä on, ettei ristiriitoja jätetä käsittelemättä – niiden ratkaiseminen voi vahvistaa työyhteisön toimintaa ja luottamusta, johtamisen lehtori Minna Seppälä Hämeen ammatti-instituutista kertoo.

Miten sinä itse voit parantaa vuorovaikutusta?

Toimivan vuorovaikutuksen perusta rakentuu kuuntelemisesta, selkeydestä, vastavuoroisuudesta ja luottamuksesta. Esimerkiksi kuuntelemisessa korostuvat läsnäolo, tunnetason ymmärrys ja hiljaisuuden arvostaminen. Vuorovaikutusta ovat myös ilmeet, katseet, hymyt, eleet, äänenpainot ja kehonkieli. Empatia on keskeinen vuorovaikutustaito, joka mahdollistaa aidon yhteyden ja psykologisen turvallisuuden. Se edistää työhyvinvointia, sitoutumista ja organisaation kehittymistä. Empaattinen vuorovaikutus vaatii harjoittelua ja yhteisiä pelisääntöjä.

Vastavuoroisuus alkaa sinusta itsestäsi. Toisen osallistuminen seuraa esimerkkiäsi, joten ole avoin, kuuntele tarkasti, puhu selkeästi ja rakenna luottamusta, Minna Seppälä kehoittaa. Tässä esimerkkilistaus, jolla voit parantaa omaa vuorovaikutustasi:

• Anna ja ota tilaa. Tee keskustelusta tasapainoinen.
• Kysy ja kuuntele. Älä vain odota omaa vuoroasi.
• Reagoi toisen sanomaan. Osoita, että kuulit.
• Tunnusta toisen panos. “Hyvä pointti – se auttaa ajattelua.”
• Jaa myös omastasi. Avoimuus ruokkii avoimuutta.
• Muista tervehtiä
• Pidä kiinni siitä mitä on sovittu
• Tarjoa apua
• Pysy asiallisena
• Ota ongelmat puheeksi
• Älä puhu pahaa
• Näytä, että arvostat
• Tarkastele omaa toimintaasi
• Anna palautetta

Kansainvälisyys voimavaraksi -hankkeen vuorovaikutukseen keskittyvä valmennus rohkaisi jokaista osallistujaa miettimään yhtä konkreettista tekoa, jolla voi parantaa vuorovaikutusta omassa työssään – vaikka jo heti huomenna. Se voi olla tervehdys, kuuntelemisen harjoittelu tai palautteen antaminen.

Kansainvälisyys voimavaraksi -hanke

Kansainvälisyys voimavaraksi -hankkeessa järjestetään infoja, koulutusta ja työpajoja muun muassa kasainvälisyyteen ja työhyvinvointiin liittyen. Kanta-Hämeessä toimivat yritykset saavat myös henkilökohtaista ja maksutonta sparrausta hankkeen toimijoilta. Kansainvälisyys voimavaraksi -hankkeen tavoitteet ovat:

• 1. Kulttuuritietoisuuden ja kansainvälistymisosaamisen lisääminen.
• 2. Työhyvinvoinnin ja muutoskyvykkyyden kehittäminen.
• 3. Verkostoitumisen edistäminen kansainvälisyystoimijoiden kesken.
• 4. Kansainvälisten opiskelijoiden ohjaamisen kehittäminen ja yritysyhteistyön lisääminen.

Koulutuskuntayhtymä Tavastian ja Hämeen ammatti-instituutin toteuttama Kansainvälisyys voimavarasi -hanke on alkanut 1.1.2025. Hanke on ESR+ rahoitteinen ja tuen myöntäjä on Hämeen Ely-keskus. Hanke jatkuu 28.2.2027 saakka. Lue lisää hankkeen www-sivuilta.