Työhyvinvoinnin ja muutoskyvykkyyden valmennussarja käynnistyi syyskuun alussa. Vielä ehtii mukaan, jos asia kiinnostaa. Seuraavilla kerroilla valotetaan ihmisten erilaisuutta, toimivaa vuorovaikutusta, osaamisen kehittämistä sekä uudistumisen taitoa. Mukaan voi tulla, vaikka kaikkiin valmennuskertoihin ei pääsisikään mukaan.
Työhyvinvointi
Johtamisen asiantuntija ja lehtori Minna Seppälä Hämeen ammatti-instituutista toimii valmentajana Kansainvälisyys voimavaraksi -hankkeen Työhyvinvointi ja muutoskyvykkyys -valmennussarjassa. Minna Seppälä starttasi työhyvinvointivalmennuksen korostamalla työhyvinvoinnin merkitystä osana vastuullista johtamista. Hän muistutti, että työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Kyse ei ole hyvästä tahdosta tai vapaaehtoisesta panostuksesta – vaan velvoitteista, joiden laiminlyönti voi johtaa konkreettisiin seuraamuksiin.
Työhyvinvoinnin edistäminen ei ole irrallinen lisä, vaan olennainen osa organisaation arkea ja johtamiskulttuuria. Se vaatii jatkuvaa huomiota, suunnitelmallisuutta ja yhteistyötä – ja ennen kaikkea ymmärrystä siitä, että hyvinvoiva henkilöstö on koko organisaation menestyksen perusta.
Esihenkilöillä on merkittävä rooli työhyvinvoinnin mahdollistajina. Kuitenkin jokainen työyhteisön jäsen voi vaikuttaa sekä omaan että työyhteisön hyvinvointiin.
Mitä tuot tullessasi, kun astut huoneeseen?
Työhyvinvoinnin kokemus on eri ihmisillä erilainen
Työhyvinvointi on aina henkilökohtainen ja subjektiivinen kokemus. Jokaisessa työssä esiintyy sekä kuormittavia että voimavaroja vahvistavia tekijöitä, ja niiden vaikutus vaihtelee yksilöllisten ominaisuuksien ja elämäntilanteiden mukaan.
Kuormittavat tekijät voivat muodostaa uhan työhyvinvoinnille, mutta samanaikaisesti voimavaratekijät voivat suojata niiden haitallisilta vaikutuksilta. Riski työhyvinvoinnin heikkenemisestä kasvaa, kun kuormitus on suurta ja voimavaroja on vähän.
Työpaikoilla keskitytään usein ensisijaisesti kuormitustekijöiden tunnistamiseen ja poistamiseen. Kuitenkin yhtä tärkeää olisi vahvistaa voimavaratekijöitä, jotka tukevat työntekijän jaksamista ja hyvinvointia.
Voimavaratekijät voivat olla:
- Fyysisiä: esimerkiksi työolot, työajat ja ergonomia
- Psyykkisiä: kuten kokemus turvallisuudesta ja työn hallinnasta
- Sosiaalisia: työyhteisön tuki, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys
- Organisatorisia: rakenteet, johtamiskäytännöt, viestintäkulttuuri ja toimintatavat
Työhyvinvoinnin edistäminen edellyttää tasapainon löytämistä kuormituksen ja voimavarojen välillä – sekä yksilön että organisaation näkökulmasta.
Suunnitelmallinen työhyvinvoinnin kehittäminen
Työhyvinvoinnin johtaminen on olennainen osa organisaation strategista johtamista ja yksi sen keskeisistä menestystekijöistä. Sen tulee olla suunnitelmallista ja tavoitteellista. Kehittämistyössä on tärkeää määritellä selkeästi tavoitteet, käytettävissä olevat resurssit, vastuuhenkilöt sekä mittarit, joilla edistymistä seurataan. Lisäksi työhyvinvoinnin edistämistä tulee arvioida ja kehittää jatkuvasti osana organisaation strategista kokonaisuutta.
Kehittämisen tueksi on hyvä pysähtyä kysymään:
- Mitkä ovat työhyvinvoinnin nykyiset haasteet?
- Mitkä asiat toimivat jo hyvin?
- Mitä tavoittelemme kehittämisellä – ja miksi?
- Millä konkreettisilla toimenpiteillä pääsemme kohti tavoitetta?
- Miten arvioimme onnistumista – mistä tiedämme, että olemme edistyneet?
Työhyvinvointi syntyy ja kehittyy arjessa – yhdessä. Sen edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työhyvinvointi ei synny itsestään eikä pysy yllä automaattisesti. Se ei myöskään muodostu yksittäisistä, irrallisista teoista, vaan rakentuu arkisista, usein yksinkertaisista asioista, jotka tukevat yhteisön toimivuutta ja yksilön jaksamista.
Työhyvinvointi ei ole ”ydinfysiikkaa”, kuten johtamisen asiantuntija ja lehtori Minna Seppälä Hämeen ammatti-instituutista osuvasti toteaa. Se on osa jokaisen esihenkilön työtä ja koko organisaation yhteistä vastuuta.
Hyvä palaute työhyvinvointivalmennuksesta
Ensimmäinen Kansainvälisyys voimavaraksi -hankkeen järjestämä Teams-valmennus toteutettiin työhyvinvoinnin teemalla syyskuun alussa. Palaute kolmen tunnin Teams-valmennuksesta oli erittäin hyvä.
- Valmennus lisäsi työhyvinvointiosaamistani? 4.3. (asteikolla 1-5)
- Aion hyödyntää valmennuksessa saamiani oppeja omassa työyhteisössäni? 4.3.
Sanallista palautetta:
- Kouluttaja on todella hyvä, selvästi asiasta itse kiinnostunut ja innostunut, osaava ja tietävä. Koulutus oli hyvänmittainen ja hyvin tauotettu.
- Aihe on tärkeä ja koskettaa kaikkia. Kiitos hyvästä valmennuksesta.
- Voisi olla ainakin yksi yhteinen ryhmäpohdintatehtävä niin, että kaikki linjoilla olevat pääsisi ääneen.
Tulevat valmennukset Teamsissa
Valmennukset jatkuvat syksyllä noin kerran kuukaudessa Teamsilla. Voit ilmoittautua mukaan, vaikka et pääsisikään kaikkiin valmennuskertoihin mukaan. Ilmoittautujille lähetetään virallinen linkki EURA-ilmoittautumista varten ja sen jälkeen toimitetaan kalenterivaraukset s-postilla. Ilmoittaudu mukaan: Ilmoittautumislomake. Tapaamisista toimitetaan materiaalit myös jälkikäteen osallistujille.
Ihmisten erilaisuus – haaste vai mahdollisuus? Ti 30.9. klo 13–16
Erilaisuus voi olla työelämän voimavara. Keskustelemme itsetuntemuksen merkityksestä ja siitä, miten erilaiset toimintatavat voidaan nähdä mahdollisuutena.
Toimivan vuorovaikutuksen avaimia. To 23.10. klo 13–16
Hyvä vuorovaikutus on työyhteisön kivijalka. Tapaamisessa tarkastellaan, miten jokainen voi edistää sujuvaa ja rakentavaa yhteistyötä.
Osaamisen ja sen kehittämisen äärellä. Ke 12.11. klo 13–16
Osaaminen on organisaation tärkein resurssi. Miten osaamista voidaan kehittää systemaattisesti ja hyödyntää arjessa?
Uudistumisen taito – miten navigoida muutoksessa. Ti 2.12. klo 13–16
Muutokset haastavat, mutta myös mahdollistavat. Tapaamisessa pohditaan, miten vahvistaa muutoskyvykkyyttä yksilön ja yhteisön tasolla.
Valmennuksen järjestäjä
Valmennukset toteuttaa Koulutuskuntayhtymä Tavastian ja Hämeen ammatti-instituutin yhteinen Kansainvälisyys voimavarasi -hanke, joka on ESR+ rahoitteinen. Tuen myöntäjä on Hämeen ELY-keskus, ja hanke on käynnissä 1.1.2025–28.2.2027. Lue lisää hankkeen verkkosivuilta!
Kansainvälisyys voimavaraksi -hanke (ESR+).
Teksti: Hämeen ammatti-instituutti kehittämispäällikkö Kirsi Sippola.
Kuva: Minna Seppälä
