Lepaalle rakennettiin uusi havualue

0

Lepaalle perustettiin vuoden 2022 syksyllä uusi havualue sellaisista puista, joita Lepaalta puuttui. Istutukset palvelevat opetusta ja täydentävät puiston valikoimaa. Alueen suunnitteli HAMIn lehtori Anni Koppanen ja se toteutettiin yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Puutarha-alan lehtori ja pedagoginen koordinaattori Mikko Petäjäniemi vastasi kysymyksiin uudesta alueesta.

Miksi uusi havualue perustettiin?

Jotta Lepaan puisto palvelisi opetusympäristönä, sieltä tulisi löytyä yleisimmät Suomessa käytetyt kasvilajit sekä harvinaisempiakin lajikkeita. Uusi alue täydentää Lepaan puiston jo kattavaa valikoimaa havupuiden osalta. Aluetta suunniteltaessa otettiin huomiooon, että sitä voidaan käyttää opetuksen tukena. Alue on saavutettava ja selkeästi merkitty karttaan. Alueen lajikkeiden nimilaput ovat maastossa selkeästi esillä.

Piha. Pitkä ruohokaistale, jonka molemmin puolin menee hiekkatie. Ruoho on huonossa kunnossa.
Lähtötilanne elokuussa 2022

Miten uusi alue rakennettiin?

Uusi havualue perustettiin paikkaan, josta oli aikaisemmin poistettu huonokuntoiseksi käynyt kuusiaita. Kuusiaita oli yksi Lepaan puiston muistomerkki, jonka moni muistaa jo emäntäkoulun ajoilta. (Huhupuheiden mukaan puutarhaopiskelijat aidan ali pääsivät aikanaan vierailemaan emäntäkoulun asuntolassa katseilta suojattuna…) Kuusiaita oli kuitenkin jo ränsistynyt ja se päätettiin poistaa. Tilalle haluttiin jotain, mikä palvelisi arvoisellaan paikalla opetusta ja olisi kuitenkin näyttävä osa lepaan puiston kokonaisuutta.

Uuden havualueen rakennus aloitettiin elokuussa 2022 ja se jatkui kevään 2023 aikana. Täydennysistutuksia tehtiin vielä syksyn 2023 aikana.

Kuusiaidan poiston jälkeen alueen kaivannot täytettiin uudella kasvualustalla. Rakentamistöissä käytettiin Kekkilän uudistettua havumultaa kasvualustana, jotta päästiin testaamaan sitä käytännössä. Lepaan alueen istutuksissa pyritään aina kokeilemaan uusia materiaaleja ja menetelmiä. Opiskelijatkin pääsevät näin mukaan kokeiluihin.

Kaivinkone poistamassa maata. Peräkärry. Kaivettua maata.
Pintamaata poistettiiin 50 cm syvyydeltä.

 

Suorakaiteen muotoon kaivettu maa-alue.
Kasvualustaa levitettiin kohopenkkiin siten, että kokonaiskasvualustakerroksen vahvuudeksi tuli 80 senttimetriä.

 

Suorakaiteen muotoinen alue. Täytetty tuoreella kasvualustalla.
Uuden alueen perustamiseen meni havumultaa noin 50 tonnia.

Miten havualue lähti kasvamaan?

Alue kokonaisuutena onnistui oikein hyvin. Varsinaisesti vasta kaksi vuotta istuksen jälkeen voidaan sanoa, kuinka kasvuunlähtö on oikeastaan mennyt. Ensi vuonna voimme siis kertoa varmempia tuloksia.

Yhdessä taimessa oli tuholainen jo tullessaan, joten se valitettavasti tuhoitui jo ensimmäisenä vuonna. Tämän takia alueelle suoritettiin paikkausistutuksia tuhoutuneiden istutusten tilalle tänä vuonna.

Kasvualustaa kaivetaan lapiolla. Ihmisten jalkoja. Osa seisoo kauempana.
Istutustyöt meneillään. Kuvassa Janina Pitkänen ja Jari Kallio.

 

Vastaistutettu alue. Pieniä havupuita.
Alue ennen kuorikatteen levittämistä.

 

Uusi havualue. Suorakaiteen muotoiset istutukset. Pieniä havupuita ja pensaita.
Alue kuorikatteen levittämisen jälkeen.

 

Kirjoittaneet Mikko Petäjäniemi ja Sara Vihinen
Kuvat: Mikko Petäjäniemi

Arboretumin kehittäminen Kanta-Hämeessä -hankkeeseen osallistuvat Hämeen ammatti-instituutin Evon, Mustialan ja Lepaan toimipisteet ja se toteutetaan Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin oppimisympäristöissä. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja paikallistaa alueilla olevaa kasvillisuutta, digitalisoida karttoja ja kasvitietoja, nimetä lisää kasveja alueilla, kehittää alueiden kasvivalikoimia ja tehdä erilaisia aluetta kehittäviä kokeiluja. Yhtenä tavoitteena on tehdä arboretumeista entistä haukuttelevampia matkailijoille ja helpommin löydettäviä. Hankkeen rahoittaja on Hämeen Liitto.

Kysy lisää hankkeesta: Projektipäällikkö Anni Koppanen, anni.koppanen@hami.fi
Hankkeen sivut: https://hami.fi/arboretumien-kehittaminenkanta-hameessa/

Leave A Reply