Tekoäly puhuttaa. Usein keskusteluissa nousee esiin myös kysymys: kuluttaako tekoäly liikaa energiaa ja lisääkö se ilmastopäästöjä? Ari-Pekka Nieminen Hämeen ammatti-instituutista opettaa tekoälyn käyttöä. Ari-Pekan blogissa tarkastellaan tavallisen ihmisen tekoälyn käyttöön liittyvää energiankulutusta. Hyvä uutinen on se, että tekoälylle esitettävien kysymysten energiankulutus on hyvin pientä. Huono uutinen on, että videoiden tekeminen kuluttaa huomattavasti enemmän energiaa.
Tekoälyn käyttö lisääntyy jatkuvasti. Ari-Pekka on tutkinut skotlantilaisen datatieteilijän Hannah Ritchie tutkimuksia. Hannah on Oxfordin yliopiston Oxford Martin Schoolin vanhempi tutkija. What’s the carbon footprint of using ChatGPT or Gemini? -artikkelissa käydään läpi muun muassa tekoälyn käyttämiseen liittyvää energiankulutusta.
Paljonko sähköä yksi kysely käyttää?
Yksi tavallinen tekstikysely – kuten ”auta minua muotoilemaan tämä sähköposti” – kuluttaa tänä päivänä noin 0,2–0,4 wattituntia sähköä. Se on niin pieni määrä, että sitä on hankala hahmottaa. Kokeile vertailua:
- 1 tekstikysely ≈ sama kuin yksi Google-haku
- 150–200 kyselyä ≈ litran veden keittäminen vedenkeittimellä
- 10 kyselyä päivässä kuukauden ajan ≈ muutaman minuutin pyykinpesu
Yksittäinen kysely on siis energiankulutukseltaan lähes merkityksetön. Mutta kun tekoälypalvelut vastaavat miljardeihin kyselyihin joka päivä, kokonaissähkönkulutus kasvaa suureksi.
Entä videoiden ja kuvien tekeminen?
Tässä piilee se ”huono uutinen”. Kuvan tai videon luominen tekoälyllä on moninkertaisesti raskaampaa kuin tekstikysely. Yksittäinen tekoälykuva kuluttaa arviolta saman verran sähköä kuin älypuhelimen lataaminen täyteen, mutta videon tuottaminen voi olla vielä kymmeniä kertoja enemmän. Mitä monimutkaisempi ja pidempi sisältö, sitä enemmän laskentaa ja silloin menee sähköäkin enemmän.
Per kysely kulutus laskee – mutta kokonaiskulutus kasvaa
Teknologia kehittyy nopeasti. Google raportoi, että Gemini-mallin tyypillisen kyselyn energiankulutus putosi noin 33-kertaisesti yhden vuoden aikana 2024–2025. Vastaava kehitys on nähtävissä muillakin malleilla.
Samaan aikaan datakeskusten kokonaissähkönkulutus kasvaa noin 15% vuodessa, koska tekoälyä käytetään kaikkialla yhä enemmän. Vuonna 2024 datakeskukset kuluttivat arviolta 415 TWh, ja vuodelle 2026 ennustetaan jo yli 500 TWh maailmanlaajuisesti.
Vesi – tekoälyn hiljainen resurssi
Sähkön lisäksi tekoäly kuluttaa vettä. Datakeskukset jäähdytetään usein haihduttamalla vettä jäähdytyspylväissä, joissa kuuma palvelinilma viilentää itsensä vesihöyryn avulla. Sähköntuotannossa tarvitaan vettä turbiinien jäähdytykseen. Yhtä kyselyä kohden puhutaan vain muutamasta millilitrasta, mutta miljardeina kyselyinä päivässä kokonaisvedenkulutus nousee kymmeniin miljooniin litroihin vuorokaudessa.
Hukkalämpö lämmittää koteja
Kaikki datakeskusten käyttämä sähkö muuttuu lopulta lämmöksi. Yhä useammin tätä lämpöä ei hukata, vaan se johdetaan kaukolämpöverkkoon lämmittämään asuntoja. Suomi on tässä maailman kärkeä: esimerkiksi Merikarvian uusi datakeskus kattaa jopa 90% alueen kaukolämmöntarpeesta. Tekoäly voi siis kirjaimellisesti lämmittää kotiasi.
Muista: luvut elävät
Tekoälyn energiankulutuksesta liikkuu paljon vanhaa tietoa. Muutama vuosi sitten yhden kyselyn kulutukseksi arvioitiin paljon enemmän kuin nykymittaukset näyttävät. Kehitys on ollut todella nopeaa. Viimeisen vuoden tai kahden aikana yksittäisen kielimallikyselyn energiankulutus on arvioiden mukaan pienentynyt jopa murto-osaan aiemmasta, mutta kokonaiskulutus kasvaa silti, koska kyselyjä tehdään yhä enemmän ja yhä useammissa palveluissa.
Tässä tekstissä käytetyt luvut pohjautuvat alkuvuoden 2026 arvioihin ja tarkentuvat jatkuvasti, kun mallit ja datakeskukset kehittyvät energiatehokkaammiksi, Ari-Pekka Nieminen Hämeen ammatti-instituutista kertoo.
JOTPA rahoittaa digiosaamisen kehittämistä
Digitaaliset taidot ja työnantajayhteistyö liikennealalla sekä Luonnonvara-alalle digiä ja yhteistyötä -hankkeissa kannustetaan yritysten henkilöstöä käyttämään digitaalisia välineitä sekä hyödyntämään tekoälyä omissa työtehtävissään. Molempia hankkeita toteuttaa Hämeen ammatti-instituutti. Hankkeiden aikataulu on 23.6.2025-30.6.2026. Rahoittajana on JOTPA. Jotpa on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, joka tukee työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta koko yhteiskunnassa. Rahoituksen avulla lisätään työikäisten mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan. Toteutukset ovat tutkintoa lyhyempiä koulutuksia, jotka vastaavat muuttuvan työelämän tarpeisiin. JOTPAn rahoittamiin koulutuksiin sisältyy myös osallistujien ohjausta ja muita tarvittavia tukitoimia.
Digitaaliset taidot ja työnantajayhteistyö liikennealalla- hanke
Harri Saartenkorpi, koulutuspäällikkö, liikenneopettajakoulutus, +358408375445, harri.saartenkorpi@hami.fi
Digitaaliset taidot ja työantajayhteistyö liikennealalla -hankkeen verkkosivut.
Luonnonvara-alalle digiä ja yhteistyötä -hanke:
Petteri Lehmuskoski, projektipäällikkö, puh.
+358 40 839 2945, petteri.lehmuskoski@hami.fi
Luonnonvara-alalle digiä ja yhteistyötä -hankkeen nettisivut.
Blogin teksti: Prepared using Claude Sonnet 4.6, Ari-Pekka Nieminen ja Kirsi Sippola, Hämeen ammatti-instituutti.
Kuva: Kirsi Sippola
