Lepaan kartanolla on vuosisatainen historia. Se oli Leijon -suvun hallussa jo 1400-luvulla. Minkälaiselta tuntuu astella puistossa, jossa on upeiden kukkien ja istutusten lisäksi aikaisemmin eläneiden kartanonherrojen hautausmaa? Tällä hetkellä Lepaan puistoalueen kehittämisessä on otettu iso harppaus matkailulliseen suuntaan, sillä Arboretumien kehittäminen Kanta-Hämeessä -hankkeen projektipäällikkö Anni Koppanen on suunnitellut Lepaan puistokierroksen.
Ensimmäinen testiryhmä pääsi tekemään matkailijoille suunnitellun puistokierroksen kesäkuussa 2023. Palautteen avulla saadaan tärkeää tietoa siitä, miten matkailijat suhtautuvat puistokierrokseen.
- Lepaan osalta on suunniteltu puistokävelystä sellainen, että siinä olisi matkailullisesti kiinnostavia kohteita. Alustava kartta on piirretty ja seuraavaksi tietoja lisätään paikkatietojärjestelmään. Kohteille on suunniteltu myös kyltitykset, projektipäällikkö Anni Koppanen Hämeen ammatti-instituutista kertoo.
Puistokierros lähtee liikkeelle ihastellen 1-vuotisia ryhmäkasveja. Sen jälkeen edetään katsomaan rungollisia verenpisaroita. Opistorakennuksen takapihalla on Barokkipuutarha ja siellä on mm. riippajalavat, keisarinlehmukset, koivuangervot ja pikkusyreenit. Ruusutarhan havupuuryhmässä voi tutustua japaninhemlokkiin, surukuuseen, kultakuuseen, atsaleoihin ja magnoliaan.
- Kierroksella tutustutaan myös Lepaan hautausmaahan, jossa on myöhäiskeskiaikainen kivisakasti 1400-1500 lukujen taitteesta. Hautausmaan portti ja kiviaita ovat 1830-luvulta. Hautausmaalla on kartanon omistajasukujen hautoja. Myös hautausmaan kupeessa oleva Mamselli -tuulimylly sisältyy kierrokseen. Tuulimylly on rakennettu vuonna 1829 ja aikoinaan sillä on nostettu vettä viljelyksille, Anni Koppanen kertoo.
Matkailijakierros jatkuu Hedelmä- ja marjatarhaan, joka on perustettu jo vuonna 1910. Tarhassa on noin 80-90 eri omenalajiketta, useita kirsikka- ja herukkalajeja, pensasmustikkaa, ruusukvitteni ja viiniköynnösten uusi lajikemaa.
- Matkailijakierros sisältää myös perhosryhmä -alueen, jossa on perhosia ja pölyttäjiä houkuttelevia monivuotisia kasveja, perennoita ja yrttejä. Rannan kivikkoryhmässä voi ihastella kuivan paikan perennoita sekä korkkipuuta ja keltakoivua, Anni Koppanen kertoo.
Kierroksella katsotaan myös Lepaan kartanoa, jossa vanhin osa on rakennettu 1600-1700-luvun taitteessa. Lepaan nykyasu on muotoutunut 1840-luvulla. Kartanon läheisyydessä on aurinkokelloryhmä ja neljä pientä ympyrää, joissa on 1-vuotisia ryhmäkasveja.
- Kierroksen loppuvaiheessa käymme Kriminlehmuskujanteella, joka kukkii yleensä heinä-elokuun vaihteessa. 1820-luvulla rakennettu Marjala-rakennuksessa on museon tiloja sekä seinällä kelasköynnös ja lännenpiippuköynnös sekä toimiston puolella dynaaminen perennapenkki. Kierros päättyy parkkialueelle, Anni Koppanen kertoo.
Lepaan puutarhaan voi tutustua omin päin. Hoidettuja puistoalueita on noin 20 hehtaaria. Hämeen ammatti-instituutin ja Hämeen ammattikorkeakoulun oppilaitoksen puutarha on aina auki. Arboretumien kehittäminen Kanta-Hämeessä -hanke jatkuu vuoden 2023 loppuun. Turistikierroksen digitalisointia on luvassa syksyllä. Hankkeen on rahoittanut Hämeen liitto (AKKE-rahoitus) ja Hämeen ammatti-instituutti.
Kysy lisää hankkeesta: Projektipäällikkö Anni Koppanen, Arboretumien kehittäminen Kanta-Hämeessä -hanke.
Arboretumien kehittäminen Kanta-Hämeessä -hanke
Lepaan viini- ja puutarhatila.
Kuva: Projektipäällikkö Anni Koppanen.
Teksti: Kehittämispäällikkö Kirsi Sippola, Hämeen ammatti-instituutti.