Digipedamentorien alkuvuosi on vierähtänyt Learn-työtilojen laatuauditoinnin parissa. Kaikkiaan auditoituja satunnaisesti valittuja moduuleita on yhteensä 59. Maaliskuussa LeaDPlus-tiimi kokoontui Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksella analysoimaan auditoinnin tuloksia. Tiimiin liittynyt SoTe-yksikön uusi digipedamentori Katja Holopainen pääsi heti mukaan tulosten tarkasteluun kollegoidensa opastamana. Tapaamisessa etsittiin yksikkökohtaisia vahvuuksia ja hyviä käytäntöjä sekä kehittämiskohteita. Huhtikuun tapaamisessa jatkettiin tulosten tarkastelua kirkastamalla teemakohtaisia laatukriteerejä ja kehittämistoimenpiteitä koko korkeakoulun näkökulmasta.
Moduulin kokonaisuus kehittyy yhteissuunnittelun avulla
Auditoinnin ensimmäinen osa liittyi moduulien kokonaisuuteen, jossa kriteereitä oli viisi. Todettiin, että käytännössä moduuleita on hyvin erilaisia. Osa moduuleista on suunniteltu ja toteutuu yhtenä selkeänä kokonaisuutena, toisena ääripäänä se rakentuu useasta eri opintojaksosta, jotka toimivat täysin erillisinä. Auditoijan näkökulmasta moduulin kokonaisuuteen liittyvät kriteerit toteutuivatkin joidenkin moduulien osalta vain osittain.
Kuten muissakin teemoissa vahvuudet ja kehittämiskohteet eroavat yksiköittäin. Vahvuutena todettiin, että opintojaksojen osaamistavoitteet ja arviointikriteerit ovat esillä ja oppimisprosessi sekä opiskelijan eteneminen on esitetty selkeästi. Erityisesti yhdessä yksikössä moduulit muodostavat selkeän kokonaisuuden, muissa yksiköissä tämä on yksi kehittämiskohteista. Kaikille yhteisenä kehittämisalueena on opiskelijoiden kokonaiskuormituksen sekä ajankäyttöarvioiden näkyväksi tekeminen.
Saavutettavuus helpottaa kaikkien opiskelua
Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että työtilojen sisältö ja materiaalit ovat kaikkien löydettävissä, ymmärrettävissä ja käytettävissä. Tässä teemassa kriteerejä oli kymmenen, joista vahvuuksiksi osoittautui seuraavat: materiaalit eivät vaadi avautuakseen erityisohjelmia tai kirjautumisia, linkit on nimetty kuvaavasti ja toimivat, aktiviteetit on nimetty kuvaavasti ja niitä on käytetty tarkoituksenmukaisesti, aikataulut ovat näkyvissä.
Suurimpana kehittämiskohteena on audiovisuaalisen materiaalin saavutettavuus, että videoihin lisätään tekstitys, äänitiedostoihin tekstivastine, pitkiin videoihin tehdään kappalejaot ja videoiden kestot ilmoitetaan.
Oppimistehtävien selkeys on merkityksellinen opiskelijalle
Kolmas auditoinnin kokonaisuus liittyy oppimistehtäviin, jossa kriteerejä oli seitsemän. Vahvuudeksi osoittautui tehtävien toteuttaminen tarkoituksenmukaisella tavalla, pääosin oppimisalustan tehtäväaktiviteettina. Lisäksi tehtävien tiedonlähteet ja työskentelyohjeet oli esitetty melko selkeästi. Yhden yksikön vahvuus oli yhtenäinen tehtävärakenne, joka mahdollistuu työtilassa olevan tehtävänannon mallipohjan käytöllä. Tällöin kaikki oppimistehtävään liittyvät kriteerit täyttyvät helposti. Tehtäväannoissa oli paljon vaihtelevuutta, erityisesti puuttuivat tehtävän tarkoitus/tavoite, arviointikriteerit sekä opiskelijan ajankäyttö.
Ohjaus, palaute ja arviointi edistävät vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä
Neljännessä auditoitavassa kokonaisuudessa selvitettiin opettajan ja opiskelijan välisen vuorovaikutuksen ja etenemisen seurannan mahdollisuuksia neljällä kriteerillä. Vahvuuksiksi ilmeni se, että opiskelijoiden käytössä oli kysy-vastaa-kanava, mutta tämä ei kuitenkaan toteutunut kaikilla opintojaksoilla. Lisäksi ohjauksen vastuuhenkilöt ja aikataulut olivat enimmäkseen näkyvissä. Yhden yksikön vahvuudeksi todettiin opiskelijoiden edistymisen seuranta -palkin käyttö toteutuksilla. Sitä vastoin muilla yksiköillä tämä on yksi kehittämiskohteista. Kaikille yhteisenä kehittämiskohteena on arviointikirjan käyttö.
Vuorossa tulosten hyödyntäminen ja jakaminen
Avainasemassa moduulien ja opintojaksojen työtilojen sekä opiskelijoiden oppimisprosessin selkeyttämiseen on opettajien yhteissuunnittelu, yhteisten käytänteiden sopiminen sekä korkeakoulun digipedaohjeistuksen toteuttaminen käytännössä. Digipedamentorit kertovat yksiköissään toteutusten vahvuuksista sekä hyvistä käytänteistä ja ohjaavat opettajia entistä laadukkaampiin toteutuksiin. LeaD-tiimin asiantuntijat muokkaavat ohjeistuksia sekä toteuttavat valmennuksia ja tietoiskuja.
Auditointi on ollut myös mentorien yhteinen matka ja yhteisöllinen kokemus. Innostunut ja aktiivinen työskentely työpajoissa sekä iloinen keskustelu saattoi jatkua vielä pitkään yhteisen palaverin päättymisen jälkeenkin. Prosessin tuloksena syntyi yhteisesti muokatut ”Hamk Learn selkeäksi” kriteerit, joista ainakin meillä auditointiin osallistujilla on yhteinen ymmärrys. Digipedamentorit kokivat, että heidän oma osaamisensa työtilojen auditoinnin kautta kasvoi huomattavasti. Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikön digipedamentori Mikko Kekin sanoin: “Tämä auditointiprosessi on ollut matka, joka on tarjonnut minulle uusia oivalluksia ja vahvistanut ammatillista kasvuani.”
Lue lisää
HAMK Learn selkeäksi -kriteerit (sisäinen)
Jaana Kullaslahti, korkeakoulupedagogiikan asiantuntija, HAMK Edu.
Leena Mäkinen, 24/7 oppimisen muotoilija, Learning Design Team.
Seuraa blogisarjojamme: Plussan puolella & Tutustu digikehittäjiin Digi-HAMK-blogista. Voit myös esittää meille toiveita blogikirjoitusten aiheista.
Bannerin alkuperäinen kuva Adobe Stock.