Hyvän metsänhoidon suositukset on luotu metsänhoitotöitä varten. Suositukset ovat tehty yhdessä metsä asiantuntijoiden, -yrittäjien ja -työntekijöiden kanssa. Suositukset antavat neuvoja ja näkemyksiä metsäomaisuuden kokonaisvaltaiseen hoitamiseen aina taimikosta uudiskypsään metsikköön saakka. Metsänhoidon suositukset tarjoavat hyvät eväät kestävään metsätalouden harjoittamiseen, jossa on otettu huomioon taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen näkökulma. Suurin tavoite onkin tarjota metsänomistajille monia eri tapoja hoitaa metsää.
Laissa ja säädöksissä asetetaan metsänhoidon rajat, joiden sisällä metsätaloutta harjoitetaan. Hyvän metsänhoidon suosituksiin on koottu suuntaa antavat vaihtoehdot hakkuita ja metsän hoitoa varten. Suositukset helpottavat päätöksentekoa metsänhoitotöissä ja niiden toteuttamisessa. Hyvän metsänhoidon suositukset maastotaulukon voit ostaa täältä.
Metsän puusto ja sen laatu riippuvat pitkälti, siitä miten sitä on hoidettu. Metsänhoitotyöt parantavat aina metsikön laatua ja oikeaan aikaan suoritetut toimenpiteet saavat rungot järeytymään sekä tuottamaan metsänomistajalle suurempaa rahallista hyötyä. Metsänhoitotyöt edesauttavat metsän terveyttä ja kasvua aina seuraavaan toimenpiteeseen saakka. Perusteelliseen taimikonhoitoon kannattaa aina investoida, koska sillä taataan tulevaisuudessa elinvoimainen ja hyvin kasvava metsikkö. Metsänhoitotöiden laiminlyönti voi kostautua ylimääräisinä kuluina tai menetettyinä puunmyyntituloina.
Maanmuokkaus
Maanmuokkauksella on suuri merkitys uuden metsikön istutuksessa. Maanmuokkauksen ja puulajin oikealla valinnalla varmistat parhaan taloudellisen lopputuloksen. Maanmuokkausmenetelmiä ovat laikutus, äestys ja erilaiset mätästys tavat. Maanmuokkaus suoritetaan lähes aina koneellisesti ja valittava muokkaustapa riippuu muokattavasta maasta. Koneellisessa istutuksessa ja kylvössä maanmuokkaus suoritetaan samalla kerralla, kun taas esim. pottiputkella istutettaessa maa on muokattu jo etukäteen.
Taimikonhoito
Taimikonhoidossa pyritään poistamaan aluskasvillisuus ja kilpailevat puulajit. Näin kasvatettavalle puulajille jää riittävästi elintilaa ja valoa. Esimerkiksi havupuiden kasvatuksessa on tärkeää poistaa lehtipuut, jotka nopean pituuskasvunsa ja lehtiensä vuoksi varjostavat havupuiden taimia. Taimikonhoidon ajoituksella on suuri merkitys kasvuun. Oikeaan aikaan tehty taimikonhoito antaa kasvatettavalle puulajille kaikki edellytykset nopeaan kasvuun ja parempaan laatuun. Liian tiheässä kasvanut puusto on huonokuntoisempaa ja sen järeytymiseen menee aikaa kauemmin. Taimikonhoidon ja varhaisperkauksen ideana on turvata taimikon kehitys aina seuraavaan toimenpiteeseen saakka. Oikein ajoitettu ja tehty taimikonhoito vähentää kuluja myöhemmässä vaiheessa. Esimerkiksi harvennusta suunniteltaessa ei välttämättä tarvitse suorittaa ennakkoraivausta. Taimikonhoito on mukavaa puuhastelua ja hyvää liikuntaa metsänomistajalle, jos kuitenkin aikoo työn teettää ulkopuolisella kannattaa tarjousta pyytää useammasta paikasta. Kannattaa huomioida se, että viimevuosien aikana taimikonhoidon kustannukset ovat nousseet huomattavasti.
Männikössä taimikonhoito on kustannustehokkainta tehdä, kun puuston valtapituus on noin 3-7metriä. Metsikön ollessa kylvetty, kannattaa kylvötuppaat raivata jo 2-3 metrisinä. Kuusella taimikonhoito tehdään yleensä 2-4metrisinä ja koivutaimikoissa valtapituuden ollessa 4-7 metriä. Taimikonhoidon jälkeen suositeltava tiheys on männikössä 2000-2500 runkoa, kuusikossa 1800-2000 runkoa, rauduskoivulla 1600 runkoa ja hieskoivulla 2000-25000 runkoa.
Esimerkki hinnat (metsäpalvelu Jukka Heiskanen, 2013) Hinnat ovat pysyneet samalla tasolla
Taimikon perkaus: 250-400 €/ha + alv 24 %
Taimikon hoito: 300-600 €/ha + alv 24 %
Nuoren metsän hoito: 400-800 €/ha + alv 24 %
Ennakkoraivaus: 200-350 €/ha + alv 24 %
UPM metsällä taimikonhoidon hinta on alkaen 320€/ha + alv 24%
Raivauksesta on hyötyä niin metsälle kuin raivaajan yleiskunnolle. Tietoa raivauksen hyödyista voit käydä lukemassa Metsälehden artikkelista Käykö raivaus kuntoilusta.
Nuoren metsänhoito
Nuorenmetsänhoito suoritetaan yleensä silloin, kun taimikonhoito on viivästynyt tai jätetty kokonaan tekemättä. Nuorenmetsänhoidossa metsä näyttää tarvitsevan harvennusta, mutta rungot eivät kuitenkaan täytä vielä ainespuunmittoja. Esimerkiksi Riukuuntuneessa metsikössä tehdään ensiharvennuksen sijasta nuorenmetsän kunnostus, jonka tarkoituksena on saada lisää elintilaa puustolle. Nuorenmetsänhoidolla pyritään saamaan puista järeämpiä, jolloin myydessä niistä saa paremman tuoton. Nuorenmetsänkunnostus voidaan suorittaa koneellisesti ja poistettavat rungot voidaan myydä esimerkiksi energiapuuksi. Toimenpiteestä hyödyllisen tekee se, että metsikön arvokasvu elpyy ja tulevien hakkuiden taloudellinen kannattavuus on parempi. Nuorenmetsän hoitoon voi hakea Kemera-tukea.
Harvennus
Harvennus eli kasvatushakkuu suoritetaan, kun metsikkö on tarpeeksi tiheä ja puusto alkaa kilpailemaan valosta, tilasta ja ravinteista. Harvennuksessa huonokuntoisimmat puut poistetaan ja jäljelle jäävä puusto jätetään kasvamaan järeämmäksi. Harvennuksessa pyritään kiihdyttämään puuston kasvua, jotta saadaan mahdollisimman hyvä tuotto. Harvennuksia voi olla metsikössä useampi ja yleensä ensiharvennuksen jälkeen puustoa harvennetaan muutamaan otteeseen ennen päätehakkuuta. Harvennettavan puuston keskiläpimitta rinnankorkeudelta(1,3m) on vähintään 16cm.
Ensiharvennuksessa metsiköstä saadaan yleensä puunmyyntituloja. Hyvä kuntoisesta ja hyvin hoidetusta metsiköstä voi ensiharvennusta tehtäessä saada jo tukkituloja. Yleensä ensiharvennuksen puusto on kuitenkin ainoastaan kuitupuuta. Ensiharvennuksessa poistetaan noin kolmasosa heikkolaatuisimmista rungoista. Ensiharvennus on tärkeä ajoittaa oikeaan ajankohtaan, jotta metsän kunto ei pääse huononemaan. Harvennustarpeen voit päätellä latvustosta. Ensiharvennusmetsikkö on puulajista riippuen noin 10-16 metristä. Korjattava puusto, joka ei kelpaa tehtaille voidaan jättää kasvupaikalle maatumaan tai myydä energiapuuksi. Männikön ensiharvennus suoritetaan yleensä laatuharvennuksena, jolloin jätettävät puut valikoituvat laatunsa perusteella. Laatuharvennuksessa pienten ja heikkolaatuisten puiden lisäksi voidaan poistaa suurempiakin puita, joilla ei ole mahdollisuuksia kehittyä parempi laatuisiksi, esimerkiksi oksaisuutensa vuoksi.
Muut harvennukset tehdään noin 10-20 vuoden kuluttua ensiharvennuksesta. Harvennuksilla tehostetaan metsänkasvua. Tukkipuun korjauksen ansioista harvennuksesta koituu jo ihan mukavia hakkuutuloja. Kuusikot ja koivikot kannattaisi harventaa kahdesti, ja männikkö jopa kolmesti ennen päätehakkuuta. Harvennusmallien avulla voidaan arvioida metsän harvennustarvetta, voimakkuutta ja hakkuukertymää. Harvennus suoritetaan yleensä alaharvennuksena, jolloin poistetaan huonompi kuntoisemmat puut. Hyvin hoidetussa varttuneemmassa metsikössä voidaan suorittaa yläharvennus, jolloin poistetaan osa suurimmista puista esim. Siemenpuut. Yläharvennuksella vapautetaan kasvutilaa, ja parannetaan hakkuun kannattavuutta. Harvennustapaa muutettaessa, sovitaan siitä aina erikseen metsänomistajan kanssa.
Lähteet:
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/mhs-uudet-metsanhoidon-suositukset-vanhanen.pdf
https://www.upmmetsa.fi/metsapalvelut/metsanhoito/maanmuokkaus/
https://www.metsakeskus.fi/nuoren-metsan-hoito
https://www.upmmetsa.fi/metsapalvelut/metsanhoito/taimikonhoito/?gclid=CITVpq3lz9YCFUtJGQodt1UJAg
https://www.metsakeskus.fi/nuoren-metsan-hoito
https://www.metsaforest.com/fi/Metsanhoito/Pages/Nuoren-metsan-kunnostus.aspx
https://www.metsakeskus.fi/harvennus
http://metsäsuunnitelmat.fi/hinnasto/