Osaamispääoma on hitaasti kumuloituvaa käyttövoimaa

0

Me ihmiset emme ole koneita tai laitteita, joiden kovalevyn, ohjelmiston tai sensorin voisi helposti vaihtaa. Me olemme ajattelevia, tuntevia sekä usein huonosti tai ainakin ennustamattomasti käyttäytyviä sosiaalisia otuksia, jotka tarvitsevat toimiakseen motivointia, osallistamista sekä aika ajoin kiitoksen.

Myös osaamisen ajantasaisuus on tärkeä työhyvinvoinnin lähde. Esihenkilöt saattavat tunnistaa turhautumista, väsymistä tai jopa masennusta, joille ei heti löydy selkeää syytä. Kyse voi hyvinkin olla osaamisvajeesta.

Strategisella osaamisen kehittämisellä luodaan osaamispääomaa ja tulevaisuutta

Osaamisen kehittämisen merkitystä organisaatioiden menestymisen varmistajana ei kai kukaan enää lähde haastamaan. Tästä huolimatta monissa organisaatioissa ihmetellään, miksi strategian luomisen, henkilöstön informoimisen, osallistamisen sekä motivoimisen jälkeen jokin kuitenkin mättää strategian toimeenpanossa. Mistä johtuu, kun asiat eivät muutu, toiminnot eivät kehity, asiantuntijuus ei lisäänny ja tulokset sekä laatu polkevat paikallaan tai jopa heikkenevät? Tässä voisikin organisaation toimijoilta kysyä, olemmeko tunnistaneet osaamisen, jolla tavoitteet saavutetaan tai olemmeko tietoisia siitä, millaista osaamista meillä tällä hetkellä organisaatiossa on. Onko meillä ylipäätään sellaista osaamista, jolla on merkitystä tulevaisuuden kannalta eli strategian saavuttamisessa?

Kyse on ennen kaikkea yksilön ja organisaation tavoitteiden yhteen sovittamisesta. Me ihmiset emme ryhdy kehittämään omaa osaamistamme, jos siihen ei ole tahtoa, halua tai jaksamista. Osaamispääoman voidaan todeta olevan hitaasti kumuloituvaa käyttövoimaa tulevia strategioita varten.

HAMKissa on jo vuosia panostettu osaamisen kehittämiseen sekä osaamisvajeen tunnistamiseen. Osaamiskartoitukset toteutetaan joka toinen vuosi, ja niiden tavoitteena on tiedostaa organisaation osaamisen nykytila suhteessa strategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Monesti organisaatioissa keskustellaan yksittäisen henkilön osaamisesta suhteessa omaan tehtäväkuvaan, jolloin osaaminen ei välttämättä kytkeydy strategiaan tai organisaation tavoitteisiin. Tehtäväkuva jää kehittymättä, kun osaamisnäkyä ei ole sidottu tulevaisuuden tarpeisiin tai tulevaisuuden ennakointiin.

Osaamispuu kuvaa organisaation strategista osaamispääomaa

Henkilöstön osaamisen tunnistamiseksi meillä HAMKissa on luotu osaamispääoman arviointiin tarkoitettu käsikirja. Käsikirja sisältää hamkilaisen osaamispuuston, jossa puut, oksat ja lehdet kuvaavat niitä strategisesti tärkeitä osa-alueita, joiden kehittymistä tuetaan ja seurataan. Osaamispuusto on rakennettu HAMKin strategian pohjalta niin, että se tuo esiin strategian edistämiseksi tarvittavan osaamisen sekä osaamisvajeet. Osaamispääoman arviointi tapahtuu joka toinen vuosi kehityskeskusteluiden yhteydessä. Tätä osaamispääoman rakentumista tukee myös kokonaisarviointijärjestelmä, jossa yhtenä arviointikohteena on henkilön osaaminen.

Osaamistarpeen tunnistamisen jälkeen henkilöille on mahdollista luoda oma oppimispolku, joka sisältää sekä formaalista että erityisesti nonformaalista oppimista. Parhaita opettajia ovat yleensä omaan työhön liittyvät oppimistapahtumat, olivat ne sitten projekteihin osallistumisia, palveluiden uudelleen muotoilua, verkostoissa toimimista, kehittämistyötä yhdessä kansainvälisten ja kotimaisten kollegoiden kanssa tai osallistumista ja esiintymistä erilaisissa seminaareissa.

HAMK 100 -valmennusohjelma kasvattaa strategista osaamispääomaa

HAMKissa toteutetaan myös kohdistettuja eri henkilöstöryhmille suunnattuja valmennuksia tai kehittämisohjelmia. Viime vuosina opettajien pedagogista kehittämistä on tuettu HAMK 100- valmennusohjelmalla. Käytännössä osaamiskartoitusten jälkeen opetushenkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua HAMK 100 -valmennusohjelmaan omien tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti. Pedagoginen valmennusohjelma on keskittynyt digipedagogiikkaan, uudistuvaan korkeakoulupedagogiikkaan, opettajien tutkimus- ja työelämäosaamiseen sekä kansainväliseen osaamiseen. Opettajat ovat suorittaneet digitaalisia osaamismerkkejä mm. digipedagogiikasta, O365-ohjelmien käytöstä ja tietosuojasta.

Heidi Ahokallio-Leppälä on HAMKin vararehtori, joka vastaa organisaation osaamisen johtamisesta, koulutuksesta, viestinnästä, henkilöstöstä ja kansainvälisistä toiminnoista. Ahokallio-Leppälän väitöskirja, Osaaminen keskiössä – ammattikorkeakoulun uusi paradigma, käsittelee osaamisen johtamisen toimintamallia.

Leave A Reply