HAMKin kestävän kehityksen ohjelma eli ”Kestävä HAMK” kattaa kaikki toiminnot: koulutukset, tki:n ja tukipalvelut. Lisäksi siinä otetaan kantaa myös läpileikkaaviin seikkoihin eli kampustoimintoihin, verkostoitumiseen ja hyvinvointiin.
Hiilineutraaliutta on helpompi mitata kuin hyvinvointia
Mittaamisen tarkoitus on tuottaa tietoa oman päätöksenteon tueksi. Mitattuja suureita on myös helpompi visualisoida ja viestiä.
Kaikenkattavat kokonaisuudet, esim. ”hyvinvoiva korkeakoulu” ovat haastavia: toisaalta kokonaisuudesta pitäisi irrottaa yksittäisiä asioita, jotta arvioiminen ja mittaaminen olisi ylipäänsä mahdollista – toisaalta taas kokonaisuuden pitäisi olla niin yhteen sulautunut, että asioiden erillinen tarkastelu ei ole tarkoituksenmukaista. HAMKin hiilijalanjälki taas on konkreettisempi kokonaisuus, josta meillä on jo nyt olemassa dataa.
Karvi tulee auditoimaan HAMKin keväällä 2022. Tämän auditoinnin keskiössä on korkeakoulun vaikuttavuus. Korkeakoulujen auditointikäsikirjan mukaan vaikuttavuus voi ilmetä mm. hyvinvointina, tietoa tuottavana tutkimuksena ja aktiivisena osallistumisena aluekehitystyöhön, yhteiskunnan uudistamiseen tai globaalien haasteiden ratkaisuun.
Globaalit haasteet ovat esim. viheliäisiä ongelmia, jotka ylittävät maantieteelliset, kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja alueelliset rajat: ilmastonmuutos, turvallisuus, luonnonvarojen riittävyys tai pandemia. HAMKin kestävän kehityksen ohjelmalla tähdätään myös näiden taklaamiseen.
Mitä mitataan, sitä parannetaan
Yksi kestävän kehityksen ohjelman tavoitteista on, että kestävä kehitys on osa kaikkea HAMKin koulutustoimintaa. Sen vaikuttavuutta mitataan mm. sillä, kuinka tehokkaasti ja tuottoisasti toteutamme koulutusta, jossa opiskelijamme saavat eritasoisia valmiuksia aina kestävän kehityksen huomioimisesta viheliäisten ongelmien ratkaisemiseen.
Ohjelman tavoitteena on myös, että HAMKin TKI-toiminta tukee viheliäisten ongelmien ratkaisua. Meidän tulee siis tutkimus- ja hanketoiminnassamme etsiä vastauksia ja kehittää toimintatapoja niin paikallisiin ongelmiin kuin globaaleihin kysymyksiin. Vaikuttavuuden mittarina voi olla esim. osallistuminen kansainvälisiin tutkimusekosysteemeihin ja -hankkeisiin.
Ohjelmalla pyritään myös siihen, että HAMK on hiilineutraali ja ekotehokas korkeakoulu. Toisia arjen ekologisia toimintamalleja on suhteellisen helppo mitata: esim. energian, sähkön ja veden kulutus tai jätteiden kierrätyksen onnistuneisuus. Huomattavasti vaikeampaa onkin tarkastella esim. hankintojemme kestävyyttä koko niiden elinkaaren ajalta.
Kestävä HAMK -työryhmä määrittelee parhaillaan mittareita ja indikaattoreita, joilla voimme kuvata kestävää kehitystä edistävän toimintamme tuloksia. Ne tulevat myöhemmin osaksi PowerBI:ssä julkaistavia mittaristoja, jotta jokainen voi seurata toimintamme tavoitetasoa, tuloksia ja kehittymistä myös kestävän kehityksen näkökulmasta.
HAMKin kestävän kehityksen ohjelman tavoitteet
- HAMK on Suomen hyvinvoivin korkeakouluyhteisö v. 2030.
- Kestävä kehitys on osa kaikkea HAMKin koulutustoimintaa.
- HAMKin TKI-toiminta tukee viheliäisten ongelmien ratkaisemista.
- HAMK on hiilineutraali v. 2030 mennessä.
- Kumppanuuksilla edistetään hiilineutraalin yhteiskunnan syntyä.