Yrittäminen halutaan tuoda jokaisen HAMKissa opiskelevan ja työskentelevän mahdollisuudeksi, vähintään yritteliäänä asenteena. Nyt on myös paketoitu entistä selkeämmin ne palvelut, joita opiskelijat tuottavat yrityksille – tarjolla on sekä käytännön toteutuksia että uutta näkökulmaa.
Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: HAMK
Kuluvana syksynä Lammin Säästöpankista heitettiin Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoille haaste: ideoi tulevaisuuden finanssipalveluihin liittyen uusi tuote, palvelu tai liiketoiminta-alue. Aikaa opiskelijoilla oli kaksi viikkoa.
”Se oli varmasti haastava, koska ideoitten tuli olla toteuttamiskelpoisia. Toisin sanoen ansaintalogiikka piti olla mietittynä”, Lammin Säästöpankin talousjohtaja Mico Pihlajinen sanoo.
Toimeksiannon aikatauluun ja haasteellisuuteen nähden Pihlajinen pitää opiskelijoiden antia hyvänä. Erityisesti niin sanottu voittajaidea oli hänen mielestään mielenkiintoinen: siinä uudistettiin pankin lainopillisten palveluiden hinnoittelua.
”Toinen merkittävä hyöty oli se, että saimme aidon kontaktin opiskelijoihin ja arvokasta tietoa pankkipalveluista heidän näkökulmastaan.”
Kyseessä oli Diili, yksi HAMKin monista yrittämiseen liittyvistä opiskelutavoista. HAMKin lehtorit pyytävät yrityksiltä liiketoimintahaasteita, joihin opiskelijat lähtevät tuottamaan ratkaisuja viikossa tai kahdessa. Diiliviikkoja on järjestetty jo vuodesta 2016, ja toimeksiantajia ovat olleet muun muassa Huhtamäki, Iittala, Fonecta, Hämeen Sanomat ja HPK Liiga. Monet yritykset ovat antaneet haasteita ratkottaviksi jo useana vuonna peräkkäin.
”Tästä saa paljon, mutta se ei liikaa sido tai työllistä”, Pihlajinen sanoo.
Yrittäjyysopinnot monipuolistuvat
Diilin ja useat muut liiketoimintahaasteiden ratkomiseen keskittyvät opiskelutavat kuten cSchool ja Amazing Business Train (ks. kooste jutun lopussa) ovat ”tuotteistettuja oppimispalveluita”, joita on pari viime vuotta jäsennelty myös Yritteliäs korkeakoulu -ohjelmaan. Sen tavoitteena on lisätä yrittäjyysosaamista ja vähintäänkin yritteliästä asennetta ja kokeilukulttuuria kaikkiin koulutuksiin.
”Kaikkien ei tarvitse ryhtyä yrittäjiksi, mutta jokainen voi olla yritteliäs. Liiketalouden koulutuksessa asenteellinen muljahdus on jo tapahtunut, ja tällä ohjelmalla ajatusta viedään koko organisaatioon”, liiketalouden lehtori Vesa Tuomela sanoo.
Samalla erilaiset vaihtoehdot opiskelijayhteistyöhön paketoidaan entistä selkeämmin myös yrityksille.
Ilman aitoa työelämäyhteistyötä kuvio ei toimi.
”Yritteliäs korkeakoulu -ohjelmassa arvolupauksia yrityksille kirkastetaan”, liiketalouden koulutuspäällikkö Sari Hanka sanoo.
Mainitut tuotteistetut palvelut ja muut yrittäjyyteen liittyvät opinnot olisivat jatkossa kaikkien opiskelijoiden valittavissa hyvin vapaasti. Opiskelija voisi osallistua yritykseltä tulleen haasteen ratkomiseen, synnyttää oman liikeidean tai kehittää jo olemassa olevaa liikeideaansa.
Tuotteistetut palvelut ovat monesti eräänlaisia matkoja, joissa syntyy verkosto, kokemuksia ja tunteita, joilla on todettu olevan merkittävä rooli oppimisessa. Tietoa ei luennoida, vaan oivallukset syntyvät tekemällä ja opiskelija ottaa aktiivisemman roolin opintopolkunsa rakentamisessa.
”Opiskelijapalaute on parhaimmillaan tällaista: Kiinnostukseni yrittämiseen kasvoi 100 prosenttia”, Tuomela kertoo.
HAMK laatimassa valtakunnallista pelikirjaa
Ohjelman taustalla on yliopistoille ja ammattikorkeakouluille tarkoitettu Yrittäjyyden pelikirja, joka kirittää korkeakoulun johtoa, opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita kehittymään yrittäjyyden edistäjinä. Pelikirjassa näkyy myös Vesa Tuomelan ja Sari Hangan kädenjälki, sillä HAMK oli Lapin ammattikorkeakoulun lisäksi ainoa ammattikorkeakoulu, joka osallistui sen laatimiseen yhdessä ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFIn, Suomen Yrittäjien sekä Vaasan ja Turun yliopiston kanssa. Mukana oli myös opiskelijaedustus.
Pelikirjan avulla yritteliäisyyden kehittäminen pilkotaan osiin. Ensimmäisessä erässä juurrutetaan yrittäjyysasennetta, tiimityöskentelyä ja kokeilevaa kulttuuria. Tähän vaiheeseen osallistuvat kaikki opiskelijat. Toisessa erässä haudotaan liikeideaa, ja siihen osallistuvat ne, joilla on halua lähteä kokeilemaan yrittäjyyttä. Kolmannessa vaiheessa tulevat mukaan yritykset ja muu työelämä, tarjoamalla jonkin projektin.
”Yritteliäs korkeakoulu on kuitenkin ennen kaikkea sitä, että yrittäjyys ei ole jatkossa vain erillinen suuntaus, vaan osa opiskeluarkea ja koko korkeakoulun kulttuuria”, Sari Hanka kiteyttää.
Tapoja opiskella yrittäjyyttä HAMKissa
Diili: Yrityksiltä kerätään kehittämistarpeita, joita opiskelijat ratkovat 1–2 viikkoa. Yritykset saavat lisää tietoa ja ulkopuolista näkemystä. Yritys palkitsee parhaan idean.
cSchool of business design: Kuten Diili, mutta pitkäkestoisempi ja laajempi: Opiskelijat ratkovat yrityksiltä saatuja markkinointiin, palvelumuotoiluun ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä haasteita. Suurin HAMKin liiketalouden vuotuisista yritysyhteistyömuodoista. Yritys saa analyysin, kohderyhmillä kokeillut konseptit ja prototyypin.
Amazing Business Train: Yrittäjyydestä kiinnostuneita opiskelijoita lähtee junamatkalle, jonka aikana opiskelijan liikeideaa hiotaan intensiivisesti. Yrityksille mahdollisuus tulla mukaan jakamaan kokemuksia ja osaamista.
Design Factory: Monialaiset opiskelijatiimit ratkovat yritysten haasteita ja tuottavat kokeiluja, näkemystä, prototyyppejä, analyysejä ja konsepteja.
Startup Business School: Yrityshautomo, jossa hiotaan liikeideoita. Tarjolla avoimessa ammattikorkeakoulussa.
Kiinnostuitko yhteistyömahdollisuuksista? Ota yhteyttä vesa.tuomela@hamk.fi tai sari.hanka@hamk.fi
