Koska opiskelijalla ei ole käyntikortteja, keksi Elina Lämsä kanniskella avointa hakemusta ja CV:tä aina mukanaan. Se tuotti tulosta, kuten Lämsän aktiivisuus muissakin asioissa.
Kun Elina Lämsä pääsi vuonna 2012 opiskelemaan liikennealaa Hämeen ammattikorkeakouluun, oli ajatus selvä: opinnot nopeasti kasaan ja työelämään. Kävikin aika lailla päinvastoin, vaikka itse opinnot hän sai kasaan lopulta kolmessa lukuvuodessa. Välissä syntyi vauvakin.
Elina Lämsästä on tullut aktiivinen alumni, joka on vielä valmistuttuaankin yhteydessä entiseen opinahjoonsa, niin opettajiinsa kuin uusiin opiskelijoihin. Hän on tarjonnut toimeksiantoja ja työelämäprojekteja uusille opiskelijoille. Halu auttaa kumpuaa omista kokemuksista alalle tulosta.
“Olen kotoisin Kuusamosta eli minulla ei oikeastaan ollut hajuakaan, millaista joukkoliikenne on isossa kaupungissa. En tuntenut alan yrityksiä, ja ajatukseni olivat tasoa, että on VR ja se liikennesuunnittelusta vastaava tyyppi kaupungilla”, Lämsä nauraa.
Kiinnostus liikennealaan oli kuitenkin jo peruuttamattomasti syttynyt työssä riihimäkeläisen autokoulun sihteerinä ja taksinkuljettajana. Lämsä ajoi myös invataksia, mikä johdatti häntä löytämään oman viipaleensa liikennealan monista mahdollisuuksista. Esteettömyys ja liikenneturvallisuus ovat Lämsän sanoin hänelle intohimo.
”Ajaessani invataksia näin ne monet käytännön ongelmat, joihin liikuntarajoitteiset törmäävät. Hyvin toteutettu liikennejärjestelmä on helppokulkuinen, selkeä, viihtyisä ja turvallinen, sellainen, jossa kaikki liikkujaryhmät tulevat toimeen itsenäisesti. Jos liikenneympäristöön ei joudu kiinnittämään erityistä huomiota, se on varmasti aika toimiva.”
Toimivamman liikenteen suunnittelu on Lämsän panos “tehdä maailmasta vähän parempi paikka.” Tätä hän toteuttaa nyt käytännössä työssään liikennesuunnittelijana ja esteettömyyskartoittajana Ramboll Finland Oy:ssä.
Inspiroiva opiskeluaika
Liikennealan koulutus HAMKin Riihimäen kampuksella saa Lämsältä suitsutusta. Vuonna 2014 vietetyn äitiysloman jälkeen opiskelutapa oli vaihtunut moduuliopintoihin ja luentopainotteisuus muuttunut työelämäyhteistyöhön ja projektioppimiseen. Oli myös rikkaus, että omassa ryhmässä oli ihmisiä eri puolilta Suomea, ikähaarukalla 19-38 vuotta.
“Meidät ryhmäytettiin vahvasti ja haettiin parasta potentiaalia. Opintojen puitteissa oli mahdollisuus hakeutua projekteihin oman kiinnostuksen mukaan. Etenkin opettajillani Tervon Ramilla ja Raution Jannella oli se ajatus, että kun annetaan vapautta, opiskelija ottaa myös vastuuta.”
Isoja projekteja ensimmäisen vuoden opiskelijoille oli muun muassa liikenteen ohjaus kauppakeskus Goodmanin avajaisten aikaan Hämeenlinnassa.
“Oli se sillä tavalla vaativa juttu, että jos moottoritie olisi ruuhkautunut, kauppakeskus olisi kuulemma pantu kiinni. Mutta ihan hyvin me siitä selvittiin.”
Ensimmäisenä syksynä tehtiin myös ekskursio Tukholmaan, missä oli tehtävänä suunnistaa eri joukkoliikennevälineillä. Kyseisestä reissusta jäi Lämsän mieleen itämään ajatus, että saman voisi toteuttaa Suomessa pääkaupunkiseudulla ja yhdistää suunnitukseen tutustumisen alan yrityksiin. Syntyi “Helsinki Race”, joka on järjestetty jo kahtena syksynä.
“Opintoryhmästäni työllistyttiin hyvin ja nopeasti. Ja kun minulla on tiivis verkosto monissa eri tehtävissä entisten opiskelukavereiden kanssa, ovat tutustumiskäynnit järjestyneet helposti.”
Avoin hakemus aina mukana
Oma lähtökohtainen kiinnostus ja aktiivisuus sekä sitä tukeva koulutus ovat saaneet aikaan sen, että Lämsä on oikeastaan saanut valita työpaikkansa. Lämsä ei epäröinyt, kun HAMKin yliopettaja Merja Saarela kyseli esteettömyyskartoittamisesta kiinnostuneita opiskelijoita vähän isompaan hankkeeseen Tikkurilan matkakeskukselle.
Nykyiseen työhönsä Lämsän puolestaan johdatti HAMKin alumnitilaisuus vuonna 2016. Hänellä oli tapana kuljettaa mukanaan CV:tä ja avointa työhakemusta messuilla ja erilaisissa tilaisuuksissa. Alumnitilaisuudessa hän ojensi ne liikennesuunnittelutoimisto Straficalla työskentelevälle Tapio Kinnuselle, joka oli myös tuttu eräästä opiskeluprojektista.
“Kun opiskelijoilla ei ole käyntikortteja, niin minä olen sitten käyttänyt avoimia hakemuksia siihen tarkoitukseen.”
Kinnusella ei ollut välittömästi töitä tarjottavissa, mutta hän lupasi välittää Lämsän paperit eteenpäin.
Opiskeluaikana Lämsä lähetteli muitakin työhakemuksia sillä seurauksella, että kutsu kävikin samaan aikaan viiden eri työnantajan leipiin. Lämsä valitsi Destian, joka tarjosi työmaainsinöörin paikkaa Helsinki-Vantaan lentokentällä. Kyseessä oli Destian ja Finavian yhteinen vaihtoliikennekapasiteetin kehittämishanke. Lämsän tehtävänä oli perehdyttää työmaalle tulijat.
“Mahdollisuus työskennellä lentokentällä hankkeessa, joka liittyi isoon tavoitteeseen sujuvoittaa Suomea lentoliikenteen vaihtopaikkana, oli minulle spesiaalijuttu.”
Destialla vierähti kahdeksan kuukautta, mutta samaan aikaan Lämsä edisti opintoja. Joustava koulutus mahdollisti tuntityön opiskelujen ohessa hänen mukaansa hyvin.
“Minulla oli vielä kuukausi työsuhdetta jäljellä, kun Straficalta soitettiin ja kutsuttiin työhaastatteluun avoinna olevaan liikennesuunnittelijan paikkaan. Alumnitapaamisesta Kinnusen kanssa oli siinä vaiheessa mennyt melkein vuosi.”
Jo työhaastattelussa ajatukset liikenneturvallisuustyöstä menivät yksiin, ja Lämsä sai paikan. Strafica fuusioitui tämän vuoden keväällä konsulttitoimisto Ramboll Finland Oy:n kanssa, joten Ramboll on hänen nykyinen työnantajansa.
“Opinnäytetyön tekeminen siinä vähän kärsi, mutta kiitos jälleen joustavan koulutuksen, sain senkin sitten maaliin keväällä 2017.”
Lämsä kehottaa opiskelijoita nauttimaan opiskeluajasta, ei erityisesti kiirehtimään vain todistusta plakkariin.
“Samanlaista mahdollisuutta tutustua ja kokeilla oman alan juttuja ei tule toista.”
Ja koska Lämsä ei taida kauaa levätä laakereillaan, on hän jälleen myös opiskelija. Tavoitteena on nyt ylempi AMK Tulevaisuuden liikennejärjestelmät -koulutuksesta.
“Liikenne muuttuu tulevaisuudessa paljon, ja se vaikuttaa jokaisen arkeen. Toivon, että kymmenen vuoden päästä myös oma kädenjälkeni näkyy liikenteessä.”
FAKTA:
Elina Lämsä
- s. 1988 Kuusamossa, viettänyt nuoruutensa Riihimäellä.
- HAMKin vuoden alumni 2019.
- Tekniikan insinööri (AMK) liikennealan koulutuksesta.
- Opiskelee ylempää AMK-tutkintoa Tulevaisuuden liikennejärjestelmät -koulutuksessa HAMKin Riihimäen kampuksella.
- Liikennesuunnittelija ja esteettömyyskartoittaja Ramboll Finland Oy:ssä.
- Uusperheeseen kuuluvat 6-vuotias tyttö, avomies ja miehen 5- ja 10-vuotiaat pojat.
- Asuu Hyvinkäällä.
Viestintäasiantuntija, Strateginen viestintä
