Lukuvuosi alkaa ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden osalta mahdollisimman normaalisti, eli lähiopetuksessa. Rokotekattavuuden kasvaessa syksystä odotetaan kevätlukukautta helpompaa. Niin HAMK kuin johtajaylilääkäri Sally Leskinen kannustavat opiskelijoita rokottautumaan.
Syyslukukausi on alkamassa viikolla 34. Se tuo tullessaan kaivattua elämää kampuksille, sillä ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat palaavat lähiopetukseen. Toisen moduulin alkaessa 25.10. loputkin vuosiluokat tulevat perässä. Tarvittaessa lukuvuosi voidaan aloittaa lähiopetuksessa myös 3. ja 4. vuosiluokan osalta, mikäli se voidaan järjestää turvallisesti.
Erilaiset varotoimet kuitenkin huomioidaan edelleen. On muistettava turvavälit ja hyvä käsihygienia. Ylisuuria ryhmiä jaetaan pienempiin. Maskien käyttö on suositeltavaa. Ruokailuja porrastetaan ja siivoaminen kampuksilla on tehostettua. Sairaana tai oireisena ei pidä tulla kampukselle. Nämä ovat tuttuja mantroja jo viime vuodesta.
Näitä tilanteita on jo harjoiteltu.
”Kyllähän tässä monessa mielessä helpompi syksy on edessä. Näitä tilanteita on jo harjoiteltu, ja rokotuskattavuuden parantuminen muuttaa tilannetta myös. Paljon riippuu meistä kaikista, miten hyvin vielä jaksetaan pitää maskeja ja pestä käsiä”, Hämeen ammattikorkeakoulun koulutuksesta vastaava vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä huomauttaa.
Koulutuskohtaisia eroja tulee
Hämeen ammattikorkeakoulussa on 37 koulutusta. Ne saattavat opetettavasta aineesta riippuen olla käytännöiltään hyvinkin erilaisia. Siksi yksi sääntö pätee kaikille -mallia on vaikea luoda. Korkeakoulun johto tekee THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeistuksia noudattaen ja soveltaen yleisiä linjauksia, ja hienosäätövaraa on kunkin koulutuksen vastaavilla henkilöillä, käytännössä koulutuspäälliköillä.
”Esimerkiksi meidän Evon kampuksella metsätalouden koulutuksessa on lähiopetusta ulkona maastossa, jolloin pidemmät etäisyydet on helppo järjestää. Tällöin on mahdollista, että lähiopetukseen osallistuu jo lukuvuoden alusta alkaen myös 3.–4. vuoden opiskelijoita.”
Paluu lähiopetukseen tarkoittaa 8–16-mallin eli päiväopiskeluun valituille lähtökohtaisesti läsnäolopakkoa, kuten normaalitilanteessakin tilanne olisi.
”Missä lukujärjestyksen mukaan ollaan läsnä, niin silloin on läsnäolopakko kyllä. Nythän on paljon tullut tutkimusta ja viestiä siitä, että pakotettu etäopiskelu on tuottanut ongelmia jaksamisen, oppimisen ja ryhmäytymisen kannalta, joten kotiin jääminen ei ole suositeltavaa”, Ahokallio-Leppälä muistuttaa.
Riskiryhmäläisten tilanne katsotaan tapauskohtaisesti. Asiantuntijalausunnon turvin voi olla perusteltua jäädä pois lähiopetuksesta.
Mediassa uutisoitiin hiljattain Suomen ylioppilaskuntien liiton huolesta, jonka mukaan moni harkitsee välivuoden pitämistä tai opintojen keskeyttämistä, mikäli etäopiskelu jatkuu. Tähän on törmätty HAMKissakin. Keskeytymispäätöksiä tehtiin viime lukuvuonna jonkin verran. Tilanne rupesi heijastumaan myös niihin opiskelijoihin, joilla oli pitkään mennyt hyvin.
Jotkut alkoivat himmailemaan valmistumista.
”Jotkut alkoivat himmailemaan valmistumista, jotta eivät joutuisi epävarmoille työmarkkinoille. Myös sellaista ilmiötä näkyi, että haettiin opiskelijaterveydenhuollosta kesäksi sairauslomaa, jotta tulot eivät täysin katkea, kun ei ole virtaa enää opiskella.”
Opetuksen tallentamista lisätään
Mahdollisten sairastumisten ja karanteenien vuoksi poissaoloja voi kuitenkin tulla, minkä vuoksi opetuksen tallentamista halutaan lisätä merkittävästi. Tavoitteena on, että opetuksen tallenne olisi opiskelijan saatavilla moduulin ajan. Näin minimoidaan se, että putoaa kelkasta mahdollisen poissaolon aikana.
Opetus- ja kulttuuriministeriön antaman ohjeen mukaan yleisötilaisuuksia koskevat kokoontumisrajoitukset eivät lähtökohtaisesti koske korkeakoulujen koulutus- ja tutkimustoimintaa. Helposti verkkoon siirrettävissä olevia massaluentoja ei silti tule järjestää lähiopetuksena. Mikä on massaluennon määritelmä?
”Jos porukka ei mahdu tarvittavin turvavälein kampuksilla käytettävissä oleviin suurimpiin tiloihin, on kyseessä massaluento, joka on syytä järjestää etänä. Ammattikorkeakouluopetus perustuu kuitenkin pääasiassa muihin opiskelutapoihin kuin massaluentoihin. Tyypillisesti alussa on lyhyehkö luento, minkä jälkeen tehdään ryhmätyötä tai muuta osallistavaa projektitoimintaa. Koulutuksittain saattaa eroja toki olla.”
Ahokallio-Leppälä haluaa toivottaa uudet ja vanhat opiskelijat lämpimästi tervetulleiksi.
”Tosi hienoa saada opiskelijoita kampuksille. Yritetään jaksaa toimia fiksusti ja tehdään tästä mieleenpainuva lukuvuosi kaikille.”
Sally Leskinen: ”Rokotus antaa mahdollisuuksia osallistua turvallisemmin kanssakäymiseen”
Kanta-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkäri Sally Leskinen kannustaa opiskelijoitakin hakeutumaan rokotukseen. Vapaita aikoja löytyy monessa kunnassa nyt yhden, kahden viikon aikaikkunalla, mutta ajoittain esimerkiksi Hämeenlinnassa rokotusajat ovat menneet nopeasti.
”Rokotusaikoja avataan sitä mukaa kuin rokotteiden saapumiserät varmistuvat ja näin ollen vapaita aikoja saattaa avautua myös päiville, joilla aiemmin ei vapaita aikoja ei ollut”, Leskinen sanoo ja kehottaa tarkistamaan ajanmukaiset tiedot www.koronarokotuksetkantahame.fi -sivustolta. (Valkeakoskella https://www.valkeakoski.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/ajankohtaista-koronaviruksesta/koronarokotukset/)
Leskinen muistuttaa, että tiedeyhteisö on lähes yksimielisesti rokotteiden kannalla.
”Koronarokotus on tärkeä yksilölle, koska se suojaa vakavalta taudinkuvalta, mutta täysi rokotussuoja suojelee myös kanssaihmisiä alentamalla tartuttavuutta yleisellä tasolla. Lisäksi täysi rokotussarja antaa mahdollisuuksia välttää karanteenit ja osallistua turvallisemmin kanssakäymiseen muiden kanssa koulussa ja vapaa-ajalla.”
Leskinen antaa kiitosta nuorille venymisestä ja siitä, että monet ovat luopuneet monesta aiemmin nuoruuteen itsestään selvästi kuuluvasta asiasta.
”Etäkoulu, epävarmuus ja kapeammat sosiaaliset piirit ovat varmasti olleet raskaita ja kaikkien meidän vähän vanhempien on syytä olla kiitollisia siitä, miten nuoret ovat näissä talkoissa olleet mukana, silloinkin kun nuoren oma riski sairastua vakavaan tautiin on ollut tilastollisesti vanhempaa väestöä pienempi. Nyt he joutuvat alkusyksyn vielä ponnistelemaan, mutta se ei mene hukkaan.”
viestintäasiantuntija
Strateginen viestintä
