Ennen koronaviruspandemian puhkeamista HAMKin kampukselle oli suunniteltu erilaista ohjelmaa nyt vietettävälle (vko 13) Hämeenlinnan Ilmaston viikolle. Ohjelmaa siirrettiin soveltuvin osin verkkoon. Kenties tilanteen selkiinnyttyä voidaan toteuttaa myös ilmastoystävällinen opiskelijalounas, jota oli tarkoitus tarjota Sodexon ravintolassa Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa sekä ravintola Kosthollissa Forssan ja Mustialan kampuksella.
Vaikka opiskelijaravintolat ovat kiinni kautta maan, voi jokainen hamkilainen ja suomalainen tehdä ilmastotekoja omalla lautasellaan. Mutta millaisia ovat ilmastoteot lautasella? Alla olevassa tekstissä pohdin ruoan ilmastovaikutuksia näiden kahden opiskelijaravintolan ateriasuunnitelman kautta.
Aloitetaan ravintola Kosthollin, joka tuottaa siis opiskelijaravintolapalvelut Forssan ja Mustialan kampuksilla, suunnitelmasta. Heillä ruokalistalla oli tarkoitus olla kotimaisia järvikalapihvejä, punajuuripihvejä sekä perunamuusia ja lisukkeena vihersalaattia.
Suomessa syödään jopa neljä kertaa niin paljon tuontikalaa kuin kotimaista järvikalaa, vaikka Suomi on tuhansien järvien maa.
Kotimaisen järvikalan etuja ovat todella pieni hiilijalanjälki, mutta järvikalan syöminen myös vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta. Rehevöitymisen takia kalakantoja joudutaan hoitokalastamaan ja nämä kalasaaliit menevät käytännössä eläinten rehuksi sen sijaan että ne käytettäisiin suoraan ihmisravinnoksi. Kotimainen järvikala on siis sekä ilmasto- että ympäristöteko.
Lounaaksi suunniteltiin myös punajuuripihvejä sekä perunamuusia. Kotimaisilla juureksilla on pieni hiilijalanjälki ja niiden tuottaminen ei vaadi valtavaa määrää erilaisia tuotantopanoksia kuten vettä. Lisäksi ne säilyvät hyvin ja pitkään, mikä vähentää ruokahävikkiä. Talvella tuontivihannekset olisikin hyvä korvata kotimaisilla juureksilla, mistä päästäänkin sopivasti vihersalaatin pariin. Vielä muutamia vuosia sitten kasvihuonesalaatilla, -kurkulla ja -tomaatilla oli todella suuri hiilijalanjälki, koska kasvihuoneiden lämmitys tapahtui pääosin fossiilisilla polttoaineilla. Viime vuosina kasvihuonevihannesten hiilijalanjälki on kuitenkin pudonnut merkittävästi, mikä on seurausta siirtymisestä uusiutuvan energian käyttöön viljelyssä.
Kotimaisen kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki alkaakin olla yhtä suuri tai jopa pienempi kuin espanjalaisen tuontitomaatin.
Kaiken kaikkiaan ravintola Kosthollin lounas tarjonta oli suunniteltu hyvinkin ilmastoystävällisesti. Mutta miltäs Sodexon tarjonta vaikuttaa Hämeenlinnassa? Heillä listalla oli tarkoitus olla kirjolohikiusausta, kanakeittoa, porkkana-kauralesepihvejä, nyhtökaurakastiketta sekä juuressosekeittoa. Kirjolohikiusauksen lohi on tuotu Ahvenanmaalta ja se on MSC-sertifioitua. MSC-sertifiointi takaa, että kyseistä kalakantaa ei ole verotettu liikaa, kalastuksesta ei ole aiheutunut haittaa meriluonnolle ja kalakannan hoito sekä kalastushallinta on tehokasta ja asianmukaista. MSC-sertifiointi takaa, että kalatuote on jäljitettävissä aina sen kalastaneelle kalastusalukselle asti, joten se tekee kalatuotteesta vastuullisen.
Lihalla on tunnetusti suurin hiilijalanjälki, kun vertaillaan eri ruokatuotteita keskimäärin. Mutta lihatuotteista kanalla tai broilerilla on kaikista pienin hiilijalanjälki. Tämä perustuu broilerin nopeaan ja tehokkaaseen kasvuun, mikä takaa pienen hiilijalanjäljen. Ilmaston kannalta broileri on siis paras lihavalinta.
Lisäksi Sodexo suunnitteli käyttävänsä kauraa kahdessa eri ateriassaan. Kauralla kuten muilla kotimaisilla viljoilla on pieni hiilijalanjälki, jonka lisäksi kaura on myös oikea terveystuote. Sitä on tutkittu todella paljon ja kauran ravintoarvot ovat todella hyvät. Nyhtökaura on taas esimerkki uusista suomalaisista ruokainnovaatioista. Se on tuote, jolla pyritään korvaamaan lihaa proteiinilähteenä ruokavaliossa, mutta sen valmistajilla johtoajatuksena on myös ollut mahdollisimman vähäinen prosessointi.
Tiesitkö, että nyhtökaura sisältää vain kuutta eri ainesosaa?
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että Sodexon ja Kosthollin ilmastolounaat ovat sanansa veroisia. Mutta mitä itse asiassa jää puuttumaan lautaselta? Kumpikaan ravintoloista ei tarjoa lounaalla punaista lihaa. Punainen liha eli pääosin nauta ja sika ovat kaikista suuripäästöisimpiä elintarvikkeita. Naudan hiilijalanjälki voi olla jopa 25-50 kg hiilidioksidia tuotettua kiloa kohden, kun juuresten vastaava luku on vain 0,4 kg tai kotimaisen kirjolohen noin 3 kg.
Suomalaisen keskimääräisestä hiilijalanjäljestä 18 % syntyy ruoan kulutuksesta. Suosimalla ilmastoystävällistä ruokavaliota, joka sisältää paljon kasviksia ja juureksia, viljoja, kotimaista kalaa sekä jonkin verran siipikarjan lihaa, jokainen pystyy helposti pienentämään omaa hiilijalanjälkeään. Suomen valtion tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja tämä tavoite tulee näkymään myös kaikkien suomalaisten lautasella. Siksi ilmaston viikko onkin hyvä syy lisätä erityisesti kotimaisia kasviksia omalle lautaselle.
Opiskelija Kestävän kehityksen koultuksessa
Visuaalinen suunnittelija, Strateginen viestintä
