Jokainen voisi vaikuttaa arjen pienillä ja isoilla teoillaan ilmastonmuutoksen etenemisvauhtiin.
Säiden ääri-ilmiöt, kuten tukalat helteet, pitkät sadejaksot, trooppiset myrskyt, tulvat ja yleistyneet metsäpalot ovat puhuttaneet paljon viime vuosina. Maailman Ilmatieteen järjestö WMO pitää yhä selvempänä, että ilmastonmuutos vaikuttaa ääri-ilmiöihin.
Ilmastonmuutoksen ja säätilan vaihteluiden erottaminen toisistaan on vaikeaa. Ilmastosta puhuttaessa sääolojen tarkastelujakso on yleisimmin 30 vuotta. Yksi selitys viime aikoina esiintyneisiin pitkään samankaltaisena jatkuvien säiden jaksoihin voi olla ilmakehän suihkuvirtauksien huomattava heikentyminen. Tämä suihkuvirtausten heikkeneminen voi olla ainakin osaksi seurausta lämpenemisestä erityisesti arktisilla alueilla.
”Jos ääri-ilmiöt lisääntyvät, sopeutumista tarvitaan kaikilla aloilla”, sanoo ilmastonmuutosasioita Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutusohjelmassa opettava lehtori Maria Lehtimäki. Lehtimäki on aiemmalla tutkijanurallaan ollut mukana selvittämässä ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä Helsingin yliopistossa ja metsäntutkimuslaitoksella (nykyinen Luke).
Suomessa keskilämpötilan on arvioitu nousevan päästökehityksestä riippuen kahdesta kuuteen astetta vuosisadan loppuun mennessä, ja lämpötilan on ennustettu nousevan etenkin talvella. Myös sademäärä on lisääntymässä.
”Syyssateiden määrän odotetaan Suomessa kasvavan. Kesällä pilvisyys voi jossain määrin vähentyä, mutta sadetta kertyy silti nykyistä enemmän rajuilmojen takia”, sanoo Lehtimäki.
Luonnolle muutos tarkoittaisi muun muassa uusia kasvi- ja eläinkunnan tulokaslajeja ja pohjoisiin oloihin sopeutuneiden lajien osittaista väistymistä. Lämpeneminen voisi toisaalta pidentää kasvukautta, mutta samalla lisätä hyönteis- ja myrskytuhoja.
Energiaan ja kiertotalouteen kiinnitettävä huomiota
Mitä ilmaston lämpenemisen jarruttamiseksi sitten voi tehdä? Muutoksen torjumisessa energia on merkittävässä roolissa. Mistä ja miten energiaa valmistetaan ja miten sitä käytetään mahdollisimman tehokkaasti? Mitä enemmän tuotteita valmistetaan, sitä enemmän kuluu raaka-aineita ja energiaa.
Sitran tänä vuonna julkaiseman raportin mukaan Euroopassa voitaisiin kiertotaloutta lisäämällä vähentää CO2-päästöjä vuoteen 2050 mennessä yli 50 prosenttia nykyiseltä kasvu-uralta. Tässä iso merkitys on paitsi itse materiaalisäästöillä, myös materiaalien valmistuksessa tarvittavan energian tarpeen pienentämisellä. Raportin mukaan teräksen globaali kulutus yli kaksinkertaistuu vuoteen 2100 mennessä ja muovien kulutus nelinkertaistuu, kun maapallon väestö kasvaa ja kehittyvät maat lisäävät kulutustaan.
Näistä syistä kiertotalouden lisääminen niin yksilö- kuin yhteiskunnan tasolla on erityisen tärkeää ilmastonkin kannalta.
Omilla valinnoilla on merkitystä
”Jokainen ihminen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen”, sanoo Lehtimäki.
Merkittävä tekijä kasvihuonekaasupäästöjen synnyssä on liikenne. Julkisen liikenteen käyttö on suositeltavaa. Autoilussa polttoainepäästöjä syntyy niukimmin biokaasu- ja sähköautoista. Pyöräilyyn voisi saada lisäpuhtia sähköpyöristä.
Kuluttaja voi myös päättää, millä tavalla tuotettua sähköä ostaa. Samoin lämmitysmuodon valinnalla voi vaikuttaa. Suosiotaan ovat viime vuosina nostaneet etenkin maalämpö ja aurinkoenergian käyttö.
Ostoksilla käydessään kannattaisi välttää turhia ostoksia ja ylipäätään hankkia kestävällä tavalla valmistettuja tuotteita. Ilmastoasioita voi edistää myös muilla tavoilla. Sijoittamisessa voi suosia vihreitä sijoituskohteita tai omassa someviestinnässään jakaa ilmastotietoutta.
Ruualla merkittävä vaikutus
Moni ei tiedosta, että omalla syömiselläkin on iso vaikutus ilmastoasioihin.
”Ruuan ilmastovaikutus on samaa luokkaa liikenteen tai asumisen kanssa. Kasvisten osuutta lisäämällä, eläinperäisiä tuotteita vähentämällä ja välttämällä ruokahävikkiä voi pienentää merkittävästi omaa hiilijalanjälkeään. Turhien kalorien poisjättäminenkin on ilmastoteko”, sanoo Lehtimäki.
Ilmastodieettipuntarin mukaan esimerkiksi naudanliha tuottaa hiilidioksidipäästöjä lihakiloa kohti noin 15 kg, sianlihalla lukema on 5 kg ja broilerilla 4 kg. Vastaavasti perunan hiilijalanjälki on 0,2 kg, tuoreiden marjojen ja hedelmien 0,2 kg, talvella kasvihuoneessa viljeltyjen tomaatin ja kurkun 5 kg, riisin 5 kg tuotekiloa kohti. Kasvihuoneessa lukemaa nostaa esimerkiksi lämmitykseen käytetty energia ja riisillä viljelysten metaanipäästöt.
Pakastetun tuotteen hiilijalanjälki on isompi kuin tuoretuotteen. Ruokailussa kannattaisikin suosia mahdollisuuksien mukaan kotimaisia kausituotteita ja lähiruokaa.
Toimia pitäisi nopeuttaa
Kun ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat vähitellen näkyä, saa se toivottavasti ihmiset tekemään enemmän tilanteen korjaamiseksi.
”Se hyvä puoli sääilmiöillä on, että ihmiset heräävät asiaan ja alkavat toivottavasti tehdä jotain lämpenemisen jarruttamiseksi. Kansainväliset toimet ovat ratkaisevassa asemassa. Tarvitsemme yhteistyötä niin ilmastonmuutoksen tutkimuksessa kuin etsiessämme ratkaisuja muutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Ilmastonmuutos aiheuttaa useissa meistä ahdistusta, tämä huoli kannattaisi kääntää ilmastonmuutoksen vastaiseksi toiminnaksi”, Lehtimäki sanoo.
Yksilötasolla ihminen voisi ainakin miettiä, voisiko omaa kulutustaan jotenkin karsia. Täytyykö tuotteen olla aina uusi vai riittäisikö käytetty? Voisiko oman hyvinvoinnin kasvua edistää piirun ekologisesti kestävämmillä valinnoilla?
Mia Jouslehto
