Ilmastonmuutos ja hyvä koulutus – HAMKin henkilöstön mietteitä kestävästä kehityksestä

Tuore HAMKin kestävän kehityksen ohjelma ja sen tavoitteet keskittyvät globaalien tavoitteiden saavuttamiseen korkeakoulun eri sektoreilla. Työtä on tehty HAMKissa aina, mutta nyt sitä on syytä tarkastella systemaattisesti 17 YK:n asettaman tavoitteen kautta. HAMKin henkilöstöpäivien yhteydessä kerätyn datan alustavat tulokset kolmen kysymyksen kohdalta osoittavat, että kestävä kehitys koetaan tärkeäksi teemaksi. Koulutuksen, tutkimuksen sekä kampustoimenpiteiden painopisteistä henkilöstöllä on selkeä näkemys.

Kestävän kehityksen henkilöstökysely pohjautui strategisen kumppanimme Aalto-yliopiston vastaavaan henkilöstökyselyyn. Kysely toteutettiin myös Turun AMK:ssa. Laajempi artikkeli molempien korkeakoulujen tuloksista julkaistaan myöhemmin syksyllä. Tässä blogissa keskitymme nyt HAMKin tuloksiin kestävän kehityksen Agenda 2030 tavoitteiden, koulutuksen, tutkimuksen ja kampustoimenpiteiden osalta. Kysely toteutettiin sekä suomeksi että englanniksi. Suomenkieliseen kyselyyn vastasi 249 henkilöä ja englanninkieliseen 18.

Ensimmäinen kysymys kuului: “YK:n Agenda 2030 tavoitteita on yhteensä 17. Mitkä näistä tavoitteista ovat tärkeimmät korkeakoulusi kannalta. Valitse 4 tärkeintä.

Hyvä koulutus sai odotetusti eniten mainintoja. Koulutuksen laadun mittaamisella on HAMKissa pitkät perinteet. Laatua seurataan sekä opiskelija- että sidosryhmäkyselyin ja tuloksia hyödyntäen voidaan pitää huolta koulutuksen laadusta. Toiseksi tärkeimmäksi nousi kestävä teollisuus, innovaatiot ja infrat -kokonaisuus kuvaamassa sekä opiskeluprosessia että tulevan työelämän valmiuksia, johon kolmanneksi tullut yhteistyö ja kumppanuus hyvinkin linkittyvät.

Kestävän kehityksen tavoitteet edelleen mielessä, mihin kestävän kehityksen opetuksen tulisi erityisesti keskittyä? Valitse 2 tärkeintä.

Kestävän kehityksen integroiminen kaikkiin koulutuksiin sekä jatkuvaan oppimiseen nähtiin tärkeänä. Pakolliset kestävän kehityksen opinnot sekä sivuaineopinnot saivat kannatusta selvästi vähemmän. Tavoite siitä, että opiskelijat tarkastelisivat opinnäytetyönsä tuloksia kestävän kehityksen viitekehyksessä, tukee osaltaan integroinnin toteutumista.

Minkä suurten haasteiden tai viheliäisten ongelmien tulisi motivoida tutkimuksen tekemistä korkeakoulussasi? Valitse 3 tärkeintä.

Ilmastonmuutos nousi tutkimushaasteista selvästi suurimmaksi. Luonnon monimuotoisuuden vähentyminen, luonnonvarojen ehtyminen sekä väestön kasvu ja kaupungistuminen olivat tasaisesti toisella sijalla. Sosiaalisista haasteista nousi tärkeimmäksi eriarvoisuuden vähentäminen. Tutkimushankkeiden osalta ilmoitimme viime vuoden Green metric –rankingiin noin 70% hankkeistamme edistävän kestävän kehityksen tavoitteita. Jatkossa olisi kiinnostavaa seurata tarkemmin niiden kohdentumista eri tavoitteisiin.

Mihin kampustoiminnoissa tulisi panostaa kestävän kehityksen näkökulmasta? Valitse 2 tärkeintä.

Päivittäisistä käytänteistä liikkuminen, kiinteistöt, energia ja hankinnat muodostivat kärkinelikon. Liikkuminen on puhuttanut HAMKissa alusta pitäen kampusten välimatkojen vuoksi, myöhemmin keskusteluun on tullut vahvasti mukaan ulkomaan matkat. Korona-aika on vähentänyt merkittävästi liikkumista ja opettanut uusia työskentelytapoja, joista voimme ammentaa kokemuksia uuteen normaaliin arkeen.

Vastaajamäärä, lähes puolet henkilöstöstä, antaa toiveikkaan kuvan kestävää kehitystä kohtaan tunnettavasta kiinnostuksesta. Kyselyn tulokset puolestaan vahvistavat Kestävä HAMK 2030 –ohjelman valintoja. Tästä on hyvä jatkaa ohjelman konkretisointia sekä koko korkeakoulua että sen jokaista jäsentä koskeviksi tavoitteiksi.