Koimme jälleen herättelyä ilmastoasioihin, kun HAMKin korkeakoulukeskuksessa Hämeenlinnassa järjestettiin Ilmastonmuutos nyt -tapahtuma 4.12. Puhumassa kävivät erikoistutkija Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitokselta sekä kestävän tulevaisuuden johtaja Leo Stranius T-mediasta. Tapahtuma herätti paljon kiinnostusta ja sitä seurasikin yhteensä toista sataa henkilöä niin paikan päällä kuin etänä. Ilmastoasiat selvästi kiinnostavat HAMKissa.
Antti-Ilari toi omassa puheenvuorossaan esille jo tapahtuneen kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisen ilmakehässä ja yleisöä havahduttavan hiilibudjetin käsitteen. Hänen esityksestään kävi ilmi, että meillä on käytännössä reilu kahdeksan vuotta aikaa vähentää nettokasvihuonekaasupäästöt nollaan eli päästöjä ei saa syntyä enempää, kuin mitä hiilinielut pystyvät varastoimaan. Muussa tapauksessa emme saavuta Pariisin sopimuksen tavoitetta, jossa lämpötilan nousu rajataan 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.
Leon puheenvuorossa korostui hänen henkilökohtainen matkansa kohti kestävämpää elämäntapaa, mutta myös yksilön moraalinen vastuu ympäristöstä ja ilmastosta. Hän kertoi syitä sille, miksi ihmiset eivät ota tosissaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaa uhkaa ja muuta nykyistä elämäntapaansa, vaikka tiedämme, että meitä kohtaa ennennäkemätön katastrofi. Vaikka ilmastotutkijoiden viesti on selvä ja suuria päästövähennyksiä tarvitaan, yksilö saattaa kokea, ettei hänen teoillaan ole merkitystä. Tällaista oman roolin vähättelyä Leo kutsui moraalittomaksi ja hän kertoi itse tekevänsä asioita jokapäiväisessä arjessaan ilmaston hyväksi, jotta hänen lapsillaan ja mahdollisilla lapsenlapsillaan olisi elinvoimainen planeetta, jolla asua.
Puheenvuorojen päätteeksi käytiin pienimuotoinen keskustelu ilmastoteeman ympärillä. Yleisöä puhuttivat erityisesti ruoan ilmastovaikutukset sekä korkeakoulujen rooli ilmastotyössä. Leo Stranius painotti, että vegaaninen ruokavalio on ilmastovaikutuksiltaan pienin ja toi esille, että esimerkiksi korkeakouluissa tarjottava opiskelijalounas voitaisiin myös tuottaa ilmastoystävällisesti. Erityisesti tutkimus ja koulutus, jotka ovat korkeakoulujen perustehtäviä, nousivat esille kuitenkin merkittävimpänä keinona edistää ilmastotyötä ja matkaa kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.
Projektiassistentti
Hämeen ammattikorkeakoulu