Kirjoittaja: Ronja Lounaja sairaanhoitajaopiskelija
Terveyden edistäminen on tärkeä osa sairaanhoitajan työtä. Terveys kuuluu kaikille. Olen toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelija ja minulla on lähes 10-vuotta työuraa takana lähihoitajana vammaispuolella. Työssäni lähihoitajana olen huomannut, ettei terveyden edistäminen aina kohtaa vammaisia henkilöitä samalla tavalla kuin vammattomia ihmisiä. Tämän vuoksi oli erittäin mielekästä päästä toteuttamaan projektiani CP-liiton sopeutumisvalmennuskursseille CP-vammaisten ihmisten parissa.
Projektini toteutin neljällä erilaisella sopeutumisvalmennuskurssilla kesän 2019 aikana. Projektiini kuului työskentelyä kursseilla noin viiden viikon ajan. Projektin aikana pääsin toteuttamaan useita yksilö- ja ryhmämuotoisia tuokioita, joissa aiheet vaihtelivat terveyden edistämisen eri osa-alueilla.
Terveys jaetaan kolmeen Maailman Terveysjärjestö WHO:n määrittelemään osa-alueeseen. Ne ovat fyysinen terveys, psyykkinen terveys ja sosiaalinen terveys. Fyysinen terveys tarkoittaa kehon hyvinvointia, psyykkinen terveys tarkoittaa mielen hyvinvointia ja oman itsensä arvostamista sekä sosiaalinen terveys tarkoittaa toimivia ja mielekkäitä ihmissuhteita. Terveys on kuitenkin koko ajan muuttuva tila, eikä sille voi määritellä yhtä oikeaa ilmenemismuotoa. Terveyteen ja sen kokemiseen vaikuttavat useat asiat, kuten sairaudet ja fyysinen ja sosiaalinen elinympäristö, mutta ennen kaikkea ihmisen omat kokemukset ja hänen arvonsa ja asenteensa. (Huttunen, 2018)
Kerron eräästä ohjaamastani tuokiosta hieman enemmän. Fyysisen terveyden alueelta ryhmäohjauksella ohjasin ryhmälle liikepajan, jossa mietimme kehonhallintaa ja syvien lihasten merkitystä liikkeessä. Kehonhallinta on ensiarvoisen tärkeää kaikessa liikkeessä. Tämä voi olla häiriintynyt CP-vammaisella henkilöllä. CP-vamman taso vaihtelee suuresti, joten yksilöllisyys on avainasemassa kaiken liikunnan suorittamisessa. Kuitenkin on hyvin selvää ja tieteellistä näyttöä siitä, että kaikki liikunta parantaa kehon hallintaa. CP-vammainen henkilö voi saavuttaa aivan samanlaiset terveyshyödyt liikunnan avulla, kuin vammaton henkilökin. (Peter Harrison Centre. 2014, s. 10-13)
Ajatellen lihasten ja liikkeen merkitystä ja esimerkiksi hengityselimistön toimivuutta on liikunnalla suuri terveydellinen hyöty. Hengittäminenkin jo itsessään on lihastyötä, joka vammaisuusasteesta riippuen, voi olla liikkumisen määre. Jokaisen liikkuminen siinä laajuudessaan, mikä kullekin on yksilöllisesti sellaista, mikä tuottaa terveyshyötyä, on juuri oikeaa ja tarpeellista aina kyseiselle henkilölle. Liikunta omalla tasolla joka päivä tuottaa yhteiskunnallista hyötyä sairastuvuuden vähenemisenä ja suorituskyvyn ylläpitäminen vaikuttaa mahdollisesti tarvittavaan apuun myös tulevaisuudessa. (VAU ry. n.d., s. 5)
Ryhmänohjauksessa kerroin edellä mainituista aiheista ja keskustelimme niistä. Teimme hengitysharjoituksia ja harjoittelimme liikettä, joka lähtee syvien vatsalihasten aktivoimisella. Ryhmäohjaus oli antoisaa ja suurin anti olikin osallistujien oivallus siitä, että yksi yhteiskunnallinen osallistuminen vammasta huolimatta on se, että pitää itsestään huolta ja tekee osansa oman hyvinvoinnin eteen. Silloin omalta osaltaan on auttanut yhteiskunnallisesti jo melkoisesti, liittyen juurikin sairastuvuuden vähenemiseen. Hengitysharjoitukset myöskin olivat mieluisia ja ajatus, että niitä voisi tehdä myös jatkossa omassa arjessa, koska toteuttaminen, ihan vain tuolissa istuen, mihin aikaan päivästä vaan, oli äärimmäisen helppoa.
Hengitysharjoituksia harjoiteltiin keskittyneesti.
Keskustelin ja haastattelin kurssilaisia useista terveyteen liittyvistä asioista projektin aikana. Niissä huomattavaa olikin juuri se, miten vammainen henkilö on usein terveydenhuoltojärjestelmässä juurikin ensisijaisesti vammainen henkilö. CP-vammainen henkilö tarvitsee terveysneuvontaa täysin samalla tavalla kuin vammaton ihminen. Helpompaa terveysneuvonnan saannista tekee se, että useimmilla CP-vammaisilla on vammansa vuoksi terveydenhuollon ammattilaisiin enemmän kontakteja kuin vammattomilla ihmisillä. Kuitenkin ongelmana näissä kontakteissa on ”vamma edellä”- ajattelu, jolloin keskustelusta helposti poistuu normaali terveyden edistämisen näkökulma.
Sopeutumisvalmennuksessa CP-liiton toimesta keskitytään sosiaaliseen kuntoutukseen. Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa tehostettua tukea, jonka tarkoituksena on vahvistaa sosiaalista toimintakykyä, torjua syrjäytymistä sekä edistää osallisuutta. Sosiaalinen kuntoutus määritellään sosiaalihuoltolaissa yhdeksi sosiaalihuoltolain palveluksi. (Kuntoutusportti, 2016)
Terveyden edistäminen näkyy vahvasti CP-liiton sopeutumisvalmennuksessa lähes koko ajan. Toimintaa ja keskustelua on paljon ja etenkin sosiaalisen terveyden osa-alue on vahvana läsnä. Kaikessa toiminnassa on tavoitteet, joihin pyritään toiminnan, keskustelun ja läsnäolon avulla. Mielestäni sopeutumisvalmennus itsessään, kaikkine toimineen, on terveyden edistämistä CP-vammaiselle henkilölle tuotettuna. Vaikka sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteissa ei suoranaisesti puhuta henkilön terveyden edistämisestä, on se vahvasti kaikessaan juuri sitä. Minun projektini olemassaolo tuotti kursseille syvempää pohdintaa ja kannanottoa terveysnäkemyksen osalta, sekä tietenkin enemmän toiminnallisuutta ja keskustelua liittyen terveyteen. On kuitenkin ollut mahtavaa huomata, kuinka terveyden edistämisen näkökulma on olemassa kursseilla vahvasti.
CP-liitto tuottaa sopeutumiskurssien avulla vahvaa terveyden edistämistä CP-vammaisille ihmisille. On ollut ilo olla osana tekemässä tätä tärkeää työtä.
Lähteet:
Huttunen J. (2018.) Mitä terveys on? Haettu 12.9.2019 osoitteesta https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00903
Peter Harrison Centre. (2014.) Fit for Life – A Guide for Adults with Cerepral Palsy. Digitaalinen versio haettu 17.8.2019 osoitteessa https://www.lboro.ac.uk/media/wwwlboroacuk/content/peterharrisoncentre/downloads/brochures/pdfs/Cerebral%20Palsy%20guide_Fit_for_Life.pdf
VAU ry. (N.d.) Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry.Opas CP-vammaisille aikuisille. Digitaalinen versio haettu 17.8.2019 osoitteessa https://www.vammaisurheilu.fi/images/tiedostot/parempaankuntoon/parempaan_kuntoon_cp-vammapdf.pdf
Kuntoutusportti. (2016.) Sosiaalinen kuntoutus. Haettu 11.8.2019 osoitteesta https://kuntoutusportti.fi/kuntoutujalle/kuntoutuksen-jaottelut/sosiaalinen-kuntoutus/