Kirjoittaja: Emmi Rostedt-Soini sairaanhoitajaopiskelija
Käsi ylös, ketkä tekivät uuden vuoden lupauksia omaa hyvinvointia koskien? Vuoden vaihde on uudistumisen aikaa ja koskaan ei ole huono idea keskittyä omaan hyvinvointiin.
Olen toisen vuoden opiskelija Hämeen ammattikorkeakoulusta ja osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen opintokokonaisuutta, tuotin materiaalia hyvinvointiopiskelijoiden hyvinvoinnista terveyden edistämisen projektin muodossa.
Opiskelu on vaativa elämänvaihe, jota verottaa paineet toimeentulosta ja samalla opiskeluiden etenemisestä. 33% prosenttia korkeakouluopiskelijoista kokeekin opiskeluissaan stressiä (Kunttu, Pesonen & Saari, 2017, s.98). Hyvinvointialojen opiskelijoilla on runsaasti tietoa terveellisen elämän osa-alueista, mutta motivaation säilyttäminen lienee vaikeaa kaikille, alasta riippumatta.
Useimmille opiskelijoille stressi on tuttu ilmiö ja pieni stressi kuuluukin osana elämää. Se auttaa pääsemään tavoitteisiin ja luotsaa parempiin suorituksiin. Pitkittyneellä ja voimakkaalla stressillä on kuitenkin päinvastainen vaikutus ja vaikeuttaa usein esimerkiksi unen saantia. Stressi on psykologinen kokemus, jolla oireilee usein myös fyysisesti esimerkiksi päänsärkynä, vatsavaivoina, huimauksena, sydämentykytyksinä, flunssakierteenä, hikoiluna ja pahoinvointina. Psyykkisisiä oireita stressissä ovat mm. levottomuus, ahdistuksen tunteet, ongelmat muistamisessa, masentuneisuus, hermostuneisuus, aggressiot ja vaikutukset uneen, kuten aiemmin tekstissä mainittiinkin. Myös päätöksien tekeminen on hankalampaa kuin aiemmin. (Mattila, 2018)
HAMKin opintopsykologin Maija Partasen mukaan opiskelijan hyvinvointi ja myös stressin hallinta koostuu yksinkertaisista elementeistä: Oikeasta ravitsemuksesta, levosta ja liikunnasta. Niin ikään on tärkeää, että tasapainottaa elämää niin, että jää aikaa tasapuolisesti aikaa opiskelulle, vapaa-ajalle että unelle. HAMKilla on myös runsaasti matalan kynnyksen tukipalveluita opiskelun tueksi, kuten terveydenhoitajan, opintopsykologin ja opinto-ohjaajan palvelut. Oppilaitoksella on myös liikuntasuunnittelija ja kampuksella järjestetään ohjattua liikuntaa. Ei kannata myöskään unohtaa kouluruokailua! Pienellä rahasummalla saa koostettua ravitsemussuositusten mukaisen aterian. Jos hyvinvoinnin kysymykset kiinnostavat laajemmin, kannattaa miettiä suorittavansa vapaasti valittavien opinnoissaan mielenhallinnan kursseja – saa työkaluja esimerkiksi stressin hallintaan samalla, kun kerää opiskeluihin kuuluvia opintopisteitä. (Partanen, 2019)
Hoitoalan opiskelu eroaa monesta alasta ihmisläheisyydellään ja sisältää vaativaa ja vastuullista työskentelyä. Hoitotyönharjoitteluissa pääsee näkemään elämän koko kirjoa ja voi kohdata itselleen vaikeita asioita. Tätä helpottaakseen kannattaa opetella puhumaan asioista, ja miettiä, kuinka itse voi läpikäydä heränneitä ja päähän pyörimään jääneitä ajatuksia. Ammatillisen roolin kehittäminen ja omien rajojen asettaminen auttaa tässä. (Partanen, 2019)
Ajankäytönhallinta on keskeistä niin stressin kuin opiskelujen etenemisenkin kannalta. Kolme keskeistä menetelmää ajankäyttöä suunnitellessa ovat tehtävien asettaminen tärkeysjärjestykseen, aikatauluttaminen sekä oman ajankäytön seuranta. Joskus pelkästään se, että kirjaa tehtävät ylös, tekee siitä konkreettisemman ja helpottaa opiskelujen suunnitelmallisuutta. (Nyyti Ry, n.d.)
Opiskeluissa suositaan nykyään itsenäistä työskentelyä ja itseohjautuvuutta. Omien aikataulujen asettaminen saattaa olla vaikeaa ja siinä kannattaa hyödyntää yllämainittuja vinkkejä. Tämän lisäksi opiskelija hyötyy itsensä johtamisen taidosta. Itsensä johtaminen tarkoittaa pohjimmiltaan itsetuntemusta. Tämä tarkoittaa, että opiskelija tunnistaa hänen tekemisiään ohjaavia arvoja, asenteita, tunteita, kehon ja mielen viestejä ja osaa suhteuttaa niitä työn ja opiskelun tavoitteisiin. Tämä tarkoituksena on ohjata omaa osaamista oikeaan suuntaan ja oikea aikaisesti, omia voimavaroja kuunnellen. (Sydänmaanlakka, 2006, s.29-30)
Lähteet:
Mattila, A. (2018). Stressi. Terveyskirjasto. Haettu 10.1.2020 osoitteesta https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00976#s2
Nyyti Ry. (n.d.). Ajanhallinta on taito. Haettu 31.12.2019 osoitteesta https://www.nyyti.fi/hyvinvointitoimijoille/koulutuspaketit/
Kunttu, K., Pesonen, T., Saari J. (2017). Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Ladattu koneelle HAMK Finnasta 15.10.2019.
Partanen, M. (2019). Haastattelu 25.10.2019 Hämeen ammattikorkeakoulu.
Sydänmaanlakka, P. (2006). Älykäs itsensä johtaminen. 4.painos. Turenki: Hansaprint Oy.