Yrittäjänä ja työntekijänä Suomessa

Suomessa tietyillä aloilla on jo osaamispula. Hämeen ammatti-instituutti pyrkii vastaamaan osaltaan tähän haasteeseen. KULKEVA ja HAALARI -hankkeiden kautta on järjestetty erilaisia koulutuksia ja toimintaa, joiden avulla parannetaan ulkomaalaisten työllistymistä ja integroitumista suomalaiseen työelämään. Molempien hankkeiden yksi tavoitteista on ollut työllistämistä tukeva ja kehittävä toiminta Kanta-Hämeen alueella. Työperäinen maahanmuutto ja yrittäminen Suomessa herättää usein kysymyksiä ja niistä onkin keskusteltu hankkeiden yhteydessä. Kevään 2024 aikana pidetyssä Yrittäjyys Suomessa – koulutuksessa maahanmuuttajat saivat mahdollisuuden tutustua yrittäjyyden perusteisiin. Tässä blogissa käydään läpi työntekoon ja yrittäjyyteen liittyviä käytännön lupa- ja hakumenettelyjä.

Periaatteena vapaa liikkumisoikeus

Suomen liittyessä Euroopan Unioniin vuonna 1995, astui voimaan vapaa liikkuvuus (Vapaan liikkuvuuden direktiivi). EU-kansalaisella on siten vapaa liikkumisoikeus ja siihen ei vaadita erillistä oleskelulupaa. Tähän on tietenkin poikkeus. Mikäli oleskelu kesää yli 3 kuukautta, vaaditaan oleskeluun rekisteröinti (EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinnistä säädetään Ulkomaalaislain 159 §:ssä). Rekisteröinti suoritetaan Maahanmuuttovirastossa. Määräajan laskeminen alkaa siitä päivästä, kun henkilö on saapunut Suomeen rajojen ulkopuolelta. Pohjoismaiden kansalaisilla säännöt ovat hiukan erilaiset. Mikäli oleskelu kestää yli kuusi kuukautta, vaaditaan rekisteröinti, joka tehdään Suomessa Digi- ja väestötietovirastossa.

Pidempiaikaiselle oleskelulle on muutamia sääntöjä ja vapaaseen liikkuvuuteen liittyy vastuitakin. Pidempiaikaisessa oleskelussa vaaditaan, ettei se saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta toisen jäsenmaan sosiaaliturvajärjestelmälle eikä vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

Yrittäjänä ja työntekijänä Suomessa

EU-kansalainen ei tarvitse erillistä työntekijän oleskelulupaa ja hän voi muuttaa Suomeen työntekijänä, ammatinharjoittajana, perheenjäsenenä tai opiskelijana. EU-kansalaisen oleskelun ehtona ovat kohdemaassa elämiseen tarvittavat riittävät varat. Suomi kuuluu myös Schengen-alueeseen, joten sen sisällä kuuluvien maiden kansalaisilta ei vaadita viisumia. Pidempiaikaisessa oleskelussa vaaditaan rekisteröinnin lisäksi passi tai henkilöllisyystodistus.

Riittävien varojen esittämiseksi voidaan vaatia erilaisia selvityksiä, kuten työnantajalta saatu vahvistus ansiotyöstä, ammatinharjoittajalta selvitys itsenäisestä ammatinharjoittamisesta, selvitys varoista ja sairausvakuutuksesta.

Kolmannen maan kansalainen

Kun EU:n ulkopuolinen henkilö haluaa tehdä töitä tai olla yrittäjänä Suomessa ja on yli 90 päivää maassa, hänen on haettava oleskelulupa. Hakemus voidaan jättää ennen maahan tuloa Suomen edustustoon. Jos lupaa haetaan Suomessa, lupa haetaan Maahanmuuttovirastolta (esimerkiksi, jos henkilö on avioitunut Suomessa).

Työntekijän oleskelulupa oikeuttaa työskentelemään yhdellä tai useammalla ammattialalla (UlkL 74 §, ulkomaalaislaki). Oleskelulupaa haetaan joko Suomen edustustosta tai Maahanmuuttovirastosta ja se tulee tehdä hakijan toimesta. Työnantaja ei voi tätä hakemusta tehdä työnhakijan puolesta.

EU:n sininen kortti tuli voimaan vuonna 2012. Tähän ovat oikeutettuja korkean tulotason omaavat, kolmansista maista tulevat asiantuntijat. Menettelyllä on ollut tarkoitus parantaa ja houkutella eritysosaajia työskentelemään EU:n alueella (erityisosaajadirektiivi, EUVL L 155, 18.6.2009, s. 17). Sinisellä kortilla myönnetään kortin haltijalle ja hänen perheelleen korkeintaan 2 vuotta kestävä oleskeluoikeus. Työstä maksettavan palkan tulee olla vähintään 1,5 kertainen keskimääräiseen bruttopalkkaan nähden ja vuonna 2021 määrä oli 4929 euroa.