Siiri Keurulainen (16) opiskelee metsuri-metsäpalvelujen tuottajaksi Evolla ensimmäistä vuotta. Siiri on innokas opiskelija ja kiinnostunut luonnosta kokonaisvaltaisesti. Siiri kertoo opiskelijahaastattelussa omista opinnoistaan Evolla.
Miten ja miksi päätit aloittaa opiskelun Evolla ja metsäalalla?
”Metsäala on pitkään kiinnostanut minua harrastusteni, asuinpaikkani ja läheisteni kautta. Olen harrastanut pienestä pitäen suunnistusta ja myöhemmin siihen ovat tulleet mukaan niin hiihto- ja pyöräsuunnistus kuin hirvenhiihto ja –juoksukin. Olen asunut koko ikäni metsän keskellä ja isäni työskentelee metsätalouden parissa. Molemmat vanhempani ovat myös koulutukseltaan metsäalan ammattilaisia. Olen päässyt pienestä asti seuraamaan metsänhoitoa ja metsän kasvamista, sekä päässyt hyödyntämään metsää omien harrastusten kautta.”
”Koen, että metsäalalla pääsen hyödyntämään kiinnostustani metsään ja metsän hyödyntämiseen, sekä urheilutaustaani. Evo valikoitui kouluksi muiden metsäoppilaitosten joukosta, koska tiesin täällä tarjottavan opetuksen olevan laadultaan ja tavoitteiltaan sellaista, mitä itse halusin ja koulu oli minulle entuudestaan tuttu.”
Millaisia kokemuksia sinulla on täällä opiskelusta, vastaako odotuksia?
”Tähän asti itsellä on vain hyviä kokemuksia opiskelusta. Opiskelu on vastannut aika pitkälle omia odotuksia, tosin itselle opiskelutahti on välillä vähintäänkin hidas. Asiat on käsitelty hyvin ja käytännön kautta, sekä opetus on selkeää ja pohjautuu tekemiseen, kuten myös siihen, että opiskelijoille annetaan vastuuta työtehtävistä.”
Mikä on ollut mielenkiintoisinta opiskelussa?
”Omasta mielestä mielenkiintoista on ollut se, että on päässyt syventämään jo etukäteen hankittuja ja opittuja tietoja ja taitoja. Lisäksi se, että metsäalalla on valtavasti mahdollisuuksia ja aina voi oppia uutta on mahtava piirre alalla. Itse pidän myös mielenkiintoisena metsien monikäyttöön, metsien monimuotoisuuteen, metsäsuunnitteluun ja metsien kiertokulkuun liittyviä asioita käytännön töiden lisäksi.”
Mitä kannattaa ottaa huomioon, kun suunnittelee opiskelun aloittamista metsäalalla?
”Työt ja opiskelut eivät katso säätä tai päivää, joten metsään ja töihin mennään myös kaatosateessa, helteellä tai kireillä pakkasilla. Metsurin työ on pitkälti pelkkää ulkotyötä. Ala vaatii kuntoa ja sisua, sillä metsässä ei jaksa tehdä töitä koko päivää heikolla kunnolla ja työtehtävät ovat raskaita. Kunto kyllä nousee opiskelujen ohella, mutta hyvä kunto helpottaa opiskeluja paljon. Fyysinen työ on raskasta ja aluksi moni voi yllättyä, kuinka väsynyt iltaisin on tai kuinka kova energiantarve päivän aikana on. On myös hyvä ottaa huomioon, että opiskelijat tulevat eri taustoista, joten kukaan ei oleta, että tiedot ja taidot olisivat kovinkaan suuret. Kouluun tullaan oppimaan, jokainen asia käydään kyllä läpi ja kysymällä pääsee pitkälle. Oma asenne ja kiinnostus alaa kohtaan ratkaisevat pitkälti sen, kuinka hyvin menestyt opinnoissa ja millaisen kuvan annat itsestäsi työntekijänä ja ihmisenä.”
Mikä on parasta opiskelussa?
”Parasta on ehdottomasti käytännön tekemisen määrä ja tiivis opiskelijayhteisö. Asioihin suhtaudutaan huumorilla ja tekemällä opitaan. Parasta on ylipäätänsä se, että saa tehdä sitä, mikä kiinnostaa ja kehittyä koko ajan paremmaksi saaden palautetta tekemästään työstä.
Miten vietät vapaa-aikaasi? Millaiset vapaa-ajanviettomahdollisuudet Evolla on?
”Vietän vapaa-aikaani aika pitkälti liikunnan parissa. Evolta löytyy mahtava polkuverkosto ja valaistu pururata, sekä talvella latuverkosto. Lisäksi koululla on kuntosali ja liikuntahalli, jossa on mahdollista esimerkiksi kiipeillä, nyrkkeillä, pelata sulkapalloa tai vaikka salibandyä. Meillä on omat vapaa-ajanviettotilat, josta löytyy biljardipöytää, laserasetta, tikkatauluja, pelikonsoli, televisioita, ilmakiekko, sekä pöytäjalkapallo. Lisäksi koululta löytyy bändikämppä. Koululla on myös jatkuva mahdollisuus kalastaa ja polkupyöräilyyn soveltuvaa urastoa löytyy. Opiskelijoita kuljetetaan Lammille pelaamaan salibandyä, uimaan, sekä kuntosalille, joilla voi käydä täysin ilmaiseksi. Myös kauppaan kuljetetaan kerran viikossa. Ja sauna lämmitetään joka ilta”
Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on? Onko sinulla haaveammattia, jos on niin mikä?
”Lyhyen aikavälin suunnitelmia on valmistua alle kahden vuoden päästä, saada mieleisiä harjoittelupaikkoja ja käydä koulun jälkeen armeija. Tällä hetkellä jatko-opinnoista eniten kiinnostaa metsätalousinsinöörin opinnot, mutta kaikki ovet ovat vielä avoinna.”
Mistä saat kipinän, jos opinnot eivät maistu ihan aina?
”Tätä piti ihan miettiä, koska näitä tilanteita tulee niin harvoin. Eniten saan kipinää motivaationpuutteeseen siitä, kun alan miettiä, miksi olen täällä, mitä tavoitteita minulla on ja miksi opinnot eivät juuri nyt kiinnosta. Yleensä tulen siihen lopputulokseen, että turha jäädä miettimään liikoja tai etsimään motivaatiota, joten seuraavaa tehtävää kohti. Toinen motivaation palauttaja on se, kun näkee muut tekemässä, jolloin itsellekin tulee tarve tehdä ja nauttia tekemisestä. Jos ala kiinnostaa oikeasti, ei motivaatio ole kauaa poissa.”
Mikä on parasta tulevassa ammatissa?
”Luonnonläheisyys, itsenäisyys, fyysisyys, monipuolisuus, käytännöllisyys, vastuullisuus ja se, että ala vaatii myös tietämystä luonnon toiminnasta, sekä metsätalouden erilaisista tavoitteista ja mahdollisuuksista.”
Vinkkisi muille metsuriksi aikoville opiskelijoille?
”Ala on mielenkiintoinen ja osaajia tarvitaan tulevaisuudessakin. Jos kiinnostaa yhdistää raskas fyysinen työ ja luonto, niin tämä ammatti on juurikin sitä. Kuitenkaan tällä alalla ei pärjää ilman tietoa ja taitoja, joten koulusta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti kokemuksen saamiseksi. Säästä tai rankasta työstä ei kannata valittaa, sillä itse olet alasi valinnut. Ja muutama vinkki opiskeluun: Kaikkea ei kannata jättää viimeiseen iltaan, tehtävät kannattaa tehdä ajallaan, tentteihin kannattaa oikeasti kerrata, ohjeita kannattaa kuunnella ja noudattaa, aina ei voi onnistua, sekä kannattaa miettiä, että oma käytös vaikuttaa siihen, miten sinua kohdellaan.”
Teksti: Eveliina Tiilola ja Siiri Keurulainen
Kuvat: Martti Kolkka ja Siiri Keurulainen
