“Minä metsän polkua kuljen kesäillalla aatteissain, ja riemusta rintani paisuu ja mä laulelen laulelen vain!” Näin lausui Eino Leino aikanaan.
Vaan mitä runoilee mielessään nykyajan opiskelija metsätöihin lähtiessään? ”Haluan lähteä metsään, innolla kohotan katseeni kohti männyn latvaa!” lausui eräs anonyymi ja sanailusta pitävä Evon metsäopiskelija helmikuisena talviaamuna.
Tällä kertaa luotaamme Evon puunkorjuupalveluiden( 30 osp) opintojen TJK- jaksoa, työharjoittelua metsäalan erilaisissa töissä. Tässä opintokokonaisuudessa keskitytään nimen mukaisesti paljon moottorisahatyöskentelyyn. Valmistettavan puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset tulee olla hyvin selvillä Opiskelijan pitää osata myös laskea tekemälleen työlle hinta metsäalan työehtosopimuksesta löytyvillä taksoilla. Tyypillisesti jakson aikana tai heti sen jälkeen annetaan näyttö. Näyttöön liittyy metsänmittauksen ja puustolaskennan tehtäviä sekä itse käytännön työskentelyn osaamisen osoittamista.
Työharjoittelun sujuminen on ikuinen puheenaihe, joten omien pohdintojeni lisäksi hyppäsin ratsaille ja päätin hieman haastatella ihmisiä, sitenhän se parhaiten selviää.
Metsäopiskelija Richard Seppälä kertoo:
Mitä olet töissä tehnyt? Oletko oppinut uutta?
Erikoispuun kaatoja ahtaissa paikoissa, tunkki ja vinssi on ollut käytössä. Puistohakkuitakin on ollut. Todella isojakin puita olen päässyt kaatamaan. On ollut myös harvennushakkuita, joissa pitää osata tehdä yleisten metsänhoitosuositusten mukaista harvennusta. Näissä kohteissa on saattanut olla myös työn teettäjän erityisiä toiveita mm. puulajivalinnasta ja kasvatustiheydestä. Olen tehnyt tiheysmittauksia mm. relaskooppia käyttäen. Työtekniikka kehittyy kun tarpeeksi työtä tekee.
Antaako koulu valmiuksia?
Valmiudet ja harjoitusta kyllä, mutta oppimista tapahtuu monesti kyllä oikeassa työelämässä paljonkin.
Mikä on ollut haasteellisinta?
Poistettavien puiden valinta harvennuksilla. Jaksaminen ei ollut yleensä ongelma, jaksoin hyvin. Ehkä huonoista työasennoista johtuen kerran sain selkäni kipeäksi. Välillä meinasi väsyttää loppuviikosta, koska lunta oli tänä talvena tosi paljon.
Jännittääkö näyttötilanteet?
Hieman kyllä. Ei paljon kuitenkaan.
Onko vinkkejä nuoremmille opiskelijoille jotka lähtevät harjoitteluun?
Oma-aloitteisuus on tärkeää. Pitää uskaltaa kysyä itse työtehtävistä….Myös sitä työpaikkaa! Löysin työpaikan itse kun sain vinkin Evon opettajalta ja sitten aloin soitella puhelimella.
Tuntuuko tämä opintokokonaisuus kerralla näytettynä kenties liian laajalta vai sopivalta?
Sopivalta tuntui.
Aiotko mennä harjoittelupaikkaasi uudestaan töihin jos mahdollisuus suodaan?
Kyllä, aion jatkaa töitä Etelä-Pirkanmaan metsähoito Oy:n palkkalistoilla heti kun taas pääsee loppukeväästä. Kesälomaa aion pitää hieman. Työkaverit oli hyviä, samoin esimies. Omalle kohdalleni osui hyvä työpaikka.
Miten kuljit työmatkat ja miten kohdallasi oli työvälineet järjestetty?
Omalla autolla, sain matkakorvaukset. Työvälineitä sain työnantajalta , sahan ja metsurin varustevyön sain lainaksi koululta.
Mitä asioita työnantaja/yrittäjä toivoo ja huomioi opiskelijoista/opiskelusta nykypäivänä?
Erkki Lähdeniemi, Evon kasvatti: Etelä-Pirkanmaan metsänhoito Oy:
Metsätyön taidoista ja rutiineista olisi hyvä saada harjoitetta jo koululla. Opetusmetsää kannattaa hyödyntää. Työelämän pelisäännöt olisi syytä olla jo selvillä tässä vaiheessa. Joskus sellainen oma-aloitteisuus saattaa olla hieman hukassa.
Otamme kyllä myös vähemmän kokeneita opiskelijoita oppimaan, he ovat töissä kokeneemman työparin kanssa… Eivät kaikki voi olla heti täysin valmiita työhön kuin työhön. Työntekijöillemme maksetaan kilometrikorvaus, mikäli he joutuvat käyttämään työssä omaa autoaan. Se kun pomppas aikaslailla tuo polttoaineen hintakin… Reippaille työntekijöille, kuten nyt esim. tämä Richard, meiltä löytyy kyllä töitä. Tervetuloa vaan meille töihin!
Metsänhoidon suositukset, Aarnikotka (UPM), Ahjo (Metsähallitus) yms. muut erityiset toimintaohjeet on syytä olla tiedossa, koska työkohteet vaihtuvat jatkuvasti. Nämä erilaiset yrityskohtaiset ohjeistukset on syytä olla hallinnassa jo etukäteen. Työnantajankin velvollisuus on näihin perehdyttää. Ilman työmaaohjetta/perehdytystä ei meillä onneksi tarvitse työmailla toimia. Ja aika harvoin kukaan on täysin yksin työmaalla.
Koulun näkemyksiä harjoittelujaksosta:
Mikä on tärkeää harjoittelujaksoilla?
Lehtori Kari Laatikainen:
Ehkä tärkeintä tjk-jaksolla on oppia työelämätaitoja, tietenkin myös ammatillista osaamista (tätä tukevaa työtä olisi syytä olla harjoittelupaikassa tarjolla).
Juuri kuhunkin opintokokonaisuuteen liittyviä töitä/työmuotoja voi joskus olla vaikea löytää tietystä harjoittelupaikasta, jos vaadittavia työlajeja ei juuri siellä sillä hetkellä ole tarjolla. Näyttöpalstan löytyminen voi olla siksi joskus kiven takana. Näissä tilanteissa TJK- jakson loppupuolella Hamin Evon yksikkö tarjoaa näyttöpalstan opetusmetsästä.
Ammatillinen ohjaaja Juha Suonpää:
Puunkorjuupalveluiden työelämäjaksolla on välillä vaikea saada sopivia harjoittelupaikkoja. (esim. metsähoitopalveluissa löytyy helpommin). Meillä on Evolla onneksi laaja yhteistyökumppaneiden verkosto, minkä johdosta meillä on mahdollisuuksia antaa vinkkejä, mistä töitä kannattaa kysellä. Meiltä myös kysellään opiskelijoita töihin yrityksiin ja esim. kunta-alan töihin.
Mielestäni tärkeintä työharjoittelussa on saada riittävä perehdytys ja selkeät ohjeet(ettei jätetä opiskelijaa yksin miettimään). Ohjauskäynnit täydentävät tätä. Ammatilliset ohjaajat kiertävät opiskelijoiden työmailla. Tarpeen mukaan useammankin kerran. Ohjauskäynneillä varmistellaan ammatillista osaamista, neuvotaan ja opetetaan kuten opetusmetsässä konsanaan. Työpalstoilla tehdään myös näyttötilaisuuteen valmentavia harjoitteita. Samalla tehdään yhteistyötä työpaikan vastuuhenkilön, työpaikkaohjaajan kanssa. Hamilla on myös olemassa kurssimuotoinen ”työkalupakki” työpaikkaohjaajille. Tärkeää on myös se, että opiskelija oppii laskemaan omalle työlleen hinnan, niin palkansaajan kuin yrittäjän roolissa. Moni opiskelija päätyy aikanaan itse yrittäjäksi.
Onko metsurille töitä tulevaisuudessakin?
Perinteistä pääte- ja harvennushakkuutyötä ei nykyään tehdä henkilötyönä läheskään niin paljoa kuin ennen. Nykyään metsäkoneet tekevät valtaosan tästä työlajista. Varsinkin erityiskohteissa, kuten retkeilyalueilla, suojelualueilla ja taajamametsissä sen sijaan on kysyntää alan ammattilaisista. Työtä riittää myös infrastruktuurin parissa, jolloin vauriopuuosaaminen korostuu esim. myrskytuhokohteissa. Metsänomistaja saattaa myös toivoa, että hakkuutyöt tehtäisiin perinteisin tavoin henkilötyönä moottorisahaa käyttäen. Ei haluta välttämättä raskaita koneita metsään, varsinkin jos maasto on luonteeltaan arkaa vahingoittumaan isojen koneiden tekemistä jäljistä. Kysyntää on runsaasti myös pihapuiden poistamisesta ja siihen tarvitaan tietenkin erityistä ammattitaitoa ja hyvät välineet.
Työ ei ole nykyään yksipuolista ja jo opiskeluvaiheessa näkee, kuinka tulevat ammattilaiset viihtyvät ulkoilmassa ja nauttivat saadessaan tehdä töitä luonnon keskellä. Tarvitaan monipuolista osaamista ja esim. puulajituntemusta puistometsissä sekä virkistysalueilla. Työ on myös sosiaalisempaa nykyään ja mahdollistaa moniammatillisen tiimityöskentelyn esimerkiksi luonnonhoitokohteissa. Raskaan ”raatamisen” sijaan nykyajan ammattilaisen pitää entistä enemmän tiedostaa esimerkiksi luonnonsuojelullisia arvoja.
Monipuolisia töitä riittää -nyt ja tulevaisuudessa – metsäalan ammattilaisille.
Teksti & haastattelut:
Seppo Peurala
Ammatillinen ohjaaja
Hami Evon metsäopetus