Nuoret kokevat metsän tärkeäksi sekä hiilinieluna että varastona, mutta metsästä pitää saada myös työtä ja tuloja. Suurin osa nuorista on sitä mieltä, että Suomessa metsiä hoidetaan hyvin. Metsäala tarjoaa mahdollisuuden hidastaa ilmaston muutosta. Yli puolet nuorista tutkimukseen vastanneista käy metsässä viikottain. Nuoret mieltävät metsäksi pienenkin metsän tai puistometsän. Hämeen ammatti-instituutin Evon yksikössä metsästä voi tehdä myös ammatin. Metsuri- ja metsäpalveluiden tuottajan opinnoissa pääsee metsään vaikka päivittäin.
Perjantaina 28.10.2022 kokoontui valtakunnallisten metsäpäivien yhteydessä toteutettuun Nuorten metsäbarometriin peruskoulujen opinto-ohjaajia, metsäalan opettajia ja ohjaajia sekä edustajia eri metsäalan työpaikoista. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat metsäalan nuorisoviestijöiden ryhmä, jossa ovat mukana Metsähallitus, Suomen Metsästäjäliitto, Suomen Metsäkeskus, Suomen 4H-liitto, MTK, Maaseutuammattiin ry, Metsäkoulutus ry, Metsäteollisuus ry ja Suomen Metsäyhdistys. Päivän kulusta pitivät huolta SMY:n toimijat Sirpa Kärkkäinen ja Vilma Issakainen. Tapahtuma on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa Samassa Metsässä -tutkimushanketta. Tilaisuuden järjestämistä rahoittaa myös Maa- ja metsätalousministeriö osana Kansallisen metsästrategian toteutusta.
Päivän avasi Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö, VTT Jussi Vestinen nuorten metsäbarometrin tuloksilla. Tuloksia toi esille myös TTS:n tutkija Riitta Kilpeläinen Samassa Metsässä-viestintähankkeesta. Tulosten mukaan koronapandemien myötä nuorten metsässä liikkuminen on lisääntynyt. Yli puolet nuorista käy metsässä vähintään viikoittain ja jo pienikin metsä tai puistometsä koetaan metsäksi. Metsä koetaan tärkeäksi sekä hiilinieluna ja varastona, mutta metsästä pitää saada myös työtä ja tuloja. Suurin osa nuorista on sitä mieltä, että Suomessa metsiä hoidetaan hyvin.
Metsänhoitajan ammatti kiinnostaa naisia
Nuoret ovat sitä mieltä, että metsäala tarjoaa työtä vastuullisella alalla. Se tarjoaa monenlaisia urapolkuja sekä kansainvälisiä uramahdollisuuksia, on tasa-arvoinen ja palkkatasoltaan hyvä.
Metsä- ja puualan ammateista metsänhoitajan ammatti kiinnostaa erityisesti naisia. Miesten osalla kiinnostus jakautui tasaisemmin. Kolmen kärkeen nousi metsäkoneenkuljettaja, metsätalousinsinööri ja metsuri.
Isolla osalla metsäalalle hakeutuvista opiskelijoista on jo suhde metsään olemassa, joko maalla asumisen myötä, metsätöistä, metsäisten harrastusten tai metsänomistajuuden myötä tai siitä, että lähipiiristä löytyy metsäalalla työskenteleviä.
Koulutusvalintaan vaikuttavia tärkeimpiä tekijöitä ovat metsäalan kiinnostavuus, kiinnostus luontoon, halu oppia hoitamaan metsiä, halu itsenäiseen ja käytännönläheiseen työhön sekä kiinnostus luonnonsuojelemiseen.
Koulutuksen jälkeen nuori haluaa työhön, josta pitää ja mikä on sisällöltään mielekästä. Koulutuksesta halutaan saada riittävä ammattitaito toimia metsäalan ammattilaisena. Kaikkein vähiten nuori halusi koulutuksen jälkeen yrittäjäksi.
Metsäalan koulutuksesta saatiin eniten tietoa läheisiltä, kuten omilta vanhemmilta ja kavereilta. Alan ammatteja ja koulutusta käsittelevät videot koettiin mielekkäiksi. Sosiaalisen median kautta tuleva viestintä oli myös merkityksellistä. Arvokasta tietoa alasta sai metsäalan TET-paikoista ja kesätöistä.
Nuorten hakijoiden osalta opinto-ohjaajilla on merkittävä rooli alan tunnetuksi tekemisessä. Opinto-ohjaajia perusopetukseen rekrytoidaan koko ajan lisää ja heidän tietämyksensä alasta tulee saattaa ajan tasalle. Vierailut kouluille ovat tärkeitä.
Oppilaitokset ovat hyviä TET-paikkoja, joissa pääsee tutustumaan alaan ja ennen kaikkea oppilaitokseen. 1.8.2021 on astunut voimaan tehostetun oppilaanohjauksen laki, mikä mahdollistaa peruskoululaiselle jopa 8-10 viikkoa työelämään tutustumista.
Jätkä Juho on somettava nuori yrittäjä
Päivän aikana kuulimme SOME-viestinnästä muun muassa kainuulaisen yrittäjän Juho Kemppaisen eli Jätkä Juhon tarinaa managerinsa Tonin kautta. Itse Jätkä Juho-yrittäjä on 13-vuotias. Jätkä Juhon somekanavilla näkyy, miten nuori elää ja pärjää perheineen maaseudulla. Videot ovat rehellistä kerrontaa. Jätkä Juhon tuote on jätkänkynttilät, joita myydään esimerkiksi Puuilossa.
Lopuksi todettiin, että ihmiset haluavat kuulla uratarinoita sekä saada realistista ja rehellistä tietoa alasta.
#samassametsassa
#mmsaatio
Teksti: Hämeen ammatti-instituutti, metsäala, lehtori Terhi Mäkinen.
Kuva: Hämeen ammatti-instituutti, kehittämispäällikkö Kirsi Sippola.
Vastuullinen, trendikäs ja kiinnostava metsäala somessa -hanke. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa metsäalan tunnettuutta ja arvostusta sekä lisätä alan vetovoimaisuutta ja innostaa alalle lisää opiskelijoita. #mmsäätiö
