Maisemapelto jo kolmatta kertaa Lepaalla

Eläimet ja hyönteiset ovat erinomainen merkki hyvinvoivasta ympäristöstä. Suomessa onkin ollut huoli pölyttäjien katoamisesta. Maisemapellot ovat erinomainen tapa lisätä luonnon monimuotoisuutta ja tuoda samalla kauneutta kaikkien iloksi kukkaketojen muodossa. Iloksemme maisemapeltoja on näkynytkin monessa paikassa. Tässä ovat olleet erinomaisena esimerkkinä monet kaupungit sekä viljelijät. HAMK:lla maisemapeltoja on ollut kolmena vuonna niin luonnon kuin opiskelijoidenkin iloksi. Hämeen ammatti-instituutin Lepaan toimipisteen ikkunoista voi nähdä ihanan maisemapellon.

Suomessa maisemapelloista on innostuttu

Tampereella löytyy tällä hetkellä 10 maisemapeltoa, joissa kasvatetaan erilaisia maisemakasveja ja pölyttäjäystävällisiä kasveja. Jyväskylästä löytyy viisi kylvettyä maisemaniittyä ja Vantaalta maisemakukkapeltoja löytyy neljä.  Maisemapeltojen ja -niittyjen hyödyt ovat kiistatta moninaiset. Niityillä elävöitetään maisemaa, ne ilahduttavat ohikulkijoita, ja ovat tietenkin eläinten ja hyönteisten ruokaa. Niityiltä löytyy eläimille ja hyönteisille monenmoista syötävää. maisemaniityillä voi käydä myös tekemässä havaintoja ja oppimassa erilaisista kasveista ja hyönteisistä. Kuntalaisille alueet toimivat melkeinpä virkistysalueina. Vantaan kaupunki esimerkiksi kertoo, että viljelyn avulla vantaalainen kulttuurimaisema säilyy monilajisena, tuottavana ja elinvoimaisena. Viljelysmaiseman kulttuurihistoriallinen, ekologinen ja esteettinen arvo säilyy vain, jos maisemaa viljellään edelleen. Osa kaupungin pelloista kuuluu myös kulttuurihistoriallisesti merkittäviin ympäristökokonaisuuksiin.

Tampereella kukkien ja viljojen poiminta on kielletty, jotta pelto pysyisi kauniina mahdollisimman pitkään. Vantaalla taas on päädytty erilaiseen ratkaisuun.  Siellä on neljä maisemakukkapeltoa, joilta asukkaat saavat poimia kukkia itselleen. Lepaalla HAMKn kukkia kerätään oppimistarkoituksessa loppukesästä ja niitä myös kuivataan.  Tuoreita ja kuivattuja kukkia sekä siemenkotia hyödynnetään oppimisympäristössä kukka-asetelmiin.

Lepaalla maisemapelto on ilahduttanut jo kolmena vuonna

HAMKn ensimmäinen maisemapelto perustettiin vuonna 2020 Hämeen ammatti-instituutin Lepaan toimipisteeseen. Pohjalla oli 20-vuotta vanha nurmi, josta raivattiin ensin pois isot kivet.  Anne Asumaniemi kertoo, että pelto vaatii konetöitä sekä syksyllä että keväällä. Syksyisin murskataan vanha kasvusto koneellisesti ja pellot kynnetään. Keväällä ennen kasvukautta pelto äestetään ja sitten tehdään kylvö käsin. Siemenet peitotaan kevyesti, jotta linnut eivät pääse tässä vaiheessa ruoka-apajille. HAMKn maisemapeltoala on pienehkö, se on kooltaan 50 x 12 m. Peltoa ei lannoiteta.

HAMK:lla ajatuksena on ollut luonnon monimuotoisuuden tukeminen, houkutteleehan niitty perhosia ja pörriäisiä paikalle. Maisemapelto on tietenkin myös ilo ohikulkijan silmille, sillä niityllä on valtava kirjo toinen toistaan kauniimpia kukkia. Lepaalla on ollut käytössä Diana koristekukkaseos kahtena vuotena. Kerran on kokeiltu mehi- ja perhospeltosiemenseosta. Koristekukkaseoksessa löytyy useita lajeja kukkia: ruiskaunokkeja, unikkoa, kehäkukkia, hunajakukkaa, kruunupäivänkakkaraa, kesälemmikkiä, silkkimaloppia, kesäharsoa, pellavaa, pionia ja kesämalvikkia.

HAMI kouluttaa

Mikäli olet kiinnostunut vihannesten, hedelmien, marjojen tai koristekasvien kasvattamisesta avomaalla tai kasvihuoneessa, voit lähteä opiskelemaan alaa Lepaalle puutarha-alan perustutkintoa.  (Puutarha-alan perustutkinto, puutarhatuotanto – Hami) Opintoihin voi valita esimerkiksi kasviryhmän tuottamista, taimitarhaviljelyä tai luonnonmukaista viljelyä. Käytännön harjoitukset tapahtuvat oppilaitoksen omassa kasvihuoneessa ja avomaaviljelmillä sekä yrityksissä. Koulutuksessa pääset perehtymään myös maisemapellon perustamiseen.

Lepaalla voi opiskella myös mehiläistarhauksen ammattilaiseksi. Lepaalla on hunajan ja vahan käsittelytilat. HAMIlla on 40 mehiläispesää, jotka on sijoitettu sekä kiinteästi että siirtotarhoina Lepaan kampukselle. HAMI tekee kiinteää yhteistyöstä Hunajayhtymän ja muiden alueen hunajan tuottajien kanssa (Maatalousalan ammattitutkinto, mehiläistarhaus – Hami)

Annen vinkit:

Mikäli päätät perustaa oman pörriäisniityn, saat monta hyötyä itsellesi. Hoito on varsin helppoa, kitke isommat rikkakasvit kuten ohdake pois ja kastele tarvittaessa. Kukkia ja siemenkotia voi kerätä pitkin kasvukaudet maljakkoon tai hyödyntää kuivattamalla jälkikäteen kransseihin ja asetelmiin. Loppusyksystä keräys, säilytys viileässä ja kuivassa valolta suojattuna. Siemenet voi kerätä hengittävään paperipussiin ja pitää valolta suojattuna.