Lepaan perhosperennapenkki loistaa väreillään

0

Perhospenkki osana Arboretumia

Anne Asumaniemi on vastannut vuodesta 2015 alkaen HAMKn kampusalueen puistosta toimien alueen puutarhurina. Anne on myös opiskelijoiden työnohjaaja ja kausityöntekijöiden työnohjaajana. Anne kertoo innostuneena HAMKn alueen perhospenkistä, joka sijaitsee kartanon välittömässä läheisyydessä.  Lepaalle tullaan kasvukauden aikana nauttimaan kasvivalikoiman kauneudesta ja opiskelemaan kasvien tunnistusta ja käyttöä. Jatkossa Lepaalla voi kiertää eri kasviryhmiä digitaalisen kartan avulla. Perhospenkki on yksi kiinnostava yksityiskohta Lepaan Arboretumin alueella. Arboretumien kehittäminen Kanta-Hämeessä Archives – HAMI (hamk.fi)

Perhosperennapenkin kukat on valittu värin ja tuoksun perusteella
Kaunopunahatut ja syysleimut kirkkaissa väreissään
Perennaperhospenkistä löytyy niin perennoja kuin yrttejä

Tämä perennapenkki on alkujaankin perustettu perhospenkiksi lisäämään luonnon monimuotoisuutta ja houkuttelemaan perhosia. Ensimmäisen perennaperhospenkin maanpintaan on suunnitellut aikoinaan lehtori Aura Mero-Palviainen. Ympäristöstä levisi ryhmään rikkakasveja, ja siitä tuli tarve uudistaa ryhmä.  Perennaperhospenkki päätettiin uusia korottamalla kasvualusta ympäristöstä. Kaksi HAMIn TJK jaksolla ollutta opiskelijaa suunnitteli muurin ja rakensi sen paikalleen, Tämä toimi opiskelijoiden näyttönä. Lehtori Anni Koppanen teki istutussuunnitelman kasvialtaaseen. Kasvit istutettiin työnopetustunneilla opiskelijoiden kanssa. Joitakin kasveja on uusittu istutuvuoden jälkeen. Perhospenkki on houkutellut monia perhoslajeja. Havaintoja on tehty ainakin neitoperhosesta, ritariperhosesta, naurisperhosesta, sitruunaperhosesta, nokkosperhosesta ja lanttuperhosesta.

Perhoset pitävät väreistä ja tuoksuista. Kuvassa neitoperhonen
Naurisperhonen on lennähtänyt paikalle
Perhoset lentävät kirjaimellisesti kukasta kukkaan. Tällä kertaa vuorossa elokuun asteri

Perhosille kriittisin aika on varhainen kevät ja myöhäinen syksy, kun puutarhassa ei ole erityisen paljon kukkia. Tämän vuoksi perhospenkkiin on valittu sekä keväällä että syksyllä kukkivia kasveja niin, että perhosille on ravintoa koko kasvien kasvukauden ajan. Perhospenkki on siten kukassa toukokuulta syksyn pakkasiin asti ja kukkaloistoa riittää koko kasvukaudeksi. Perhospenkkiin on valittu pitkän kukintakauden lisäksi sellaiset perennat ja yrtit, jotka houkuttelevat erityisesti perhosia ja muitakin pölyttäjiä. Perhoset pitävät tuoksuista ja väreistä. Perhoset rakastavat myös lämpöä, joten sen vuoksi sijainniksi valikoitunut kartanon lähellä oleva aurinkoinen sekä tuulensuojainen paikka. Perhospenkissä kukinnan aloittavat ensimmäisenä tunturinpoimulehti ja pohjanruusujuuri. Myöhemmin syksyllä kukkaan puhkeavat syysleimu ja kaunopunahattu

Perennaperhospenkin kukat on valittu värin ja tuoksun perusteella
Elokuunasterit kukkivat vielä pitkään elo-syyskuussakin perhosten ilona
Kaunopunahatut ihastuttavat väreillään perhosia ja ohikulkijaa

Perennaperhospenkin hoito on periaatteessa helppoa. Penkkiä lannoitetaan, kitketään ja kastellaan tarvittaessa. Monivuotiset perennat vaativat ajoittain taimien jakamista, jotta kasvu ja kukinta pysyy näyttävänä ja rehevänä. Helposti ryhmässä leviävien perennojen kasvua tulee rajoittaa.  Perennaperhospenkistä on kasvukauden päätteeksi iloa myös linnuille. Osa istutuksen kasveista toimii talven aikana talventörröttäjinä, jos niitä ei leikata ala. Linnut pääsevät ruokailemaan penkissä siemeniä talven aikana.

Pölyttäjät pitävät yhtälailla perhospenkistä
Orava odottelee, kun perhospenkki alkaa tuottaa siemeniä

 

 

Hankkeen virallinen nimi on Arboretumin kehittäminen Kanta-Hämeessä. Hankkeeseen osallistuvat Hämeen ammatti-instituutin Evon, Mustialan ja Lepaan toimipisteet ja se toteutetaan Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin oppimisympäristöissä. Oppilaitosten juuret ovat syvällä historiassa, sillä 1840–1850-luvuilla perustettiin Mustialan maatalousoppilaitos ja Evon metsäoppilaitos. Lepaan puutarhaopisto perustettiin 1910-luvulla. Kulttuurihistorialliset kohteet ovat edelleen hyvässä kunnossa ja toimivat opiskelijoiden oppimisympäristönä. Vahva kulttuurihistoria ja perinteet velvoittavat toimimaan kestävällä tavalla myös tulevaisuuden maailmassa. Evon, Mustilala ja Lepaan arboretumien ylläpito ja kehittäminen ovat kulttuurihistorian vaalimista konkreettisella tavalla.  Tavoitteena on tunnistaa ja paikallistaa alueilla olevaa kasvillisuutta, digitalisoida karttoja ja kasvitietoja, nimetä lisää kasveja alueilla, kehittää alueiden kasvivalikoimia ja tehdä erilaisia aluetta kehittäviä kokeiluja. Yhtenä tavoitteena on tehdä arboretumeista entistä haukuttelevampia matkailijoille ja helpommin löydettäviä. Hankkeen rahoittaja on Hämeen Liitto.

Kysy lisää hankkeesta: Projektipäällikkö Anni Koppanen, Arboretumien kehittäminen Kanta-Hämeessä -hanke.

Hämeen ammatti-instituutti

Arboretumien kehittäminen Kanta-Hämeessä -hanke

Lepaan viini- ja puutarhatila.

Lepaan puutarhamuseo.

 

Lähteet

Haastattelu: 15.8.2023 puutarhuri Anne Asumaniemi HAMK

Perhosparatiisi-perennapenkki – Viherpeukalot.fi

kuvat: Katriina Peuhkuri

Kirjoittaja: Katriina Peuhkuri

Leave A Reply