Monialaiset opiskelijatiimit ratkomassa aitoja työelämähaasteita PDP:ssä 1/2

2

Maaliskuun puolivälissä tuli päätökseen 16 viikon HAMK Design Factoryn järjestämä toinen PDP (Product Development Project) -opintojakso ja nyt pääset tutustumaan opiskelijoiden projekteihin tarkemmin! Opintojakson aikana hevosalan liiketoiminnan opiskelijat, biotalouden insinööriopiskelijat, kestävän kehityksen opiskelijat sekä Forssan ammatti-instituutin opiskelijat työskentelivät monialaisesti aitojen projektitoimeksiantojen parissa. Lopputuotoksena syntyi 16 prototyyppiä, jotka esiteltiin 12.3.2021 PDP Final Galassa.

Tänä vuonna projektien painopiste on ollut kestävässä kehityksessä, jonka ympärille suurin osa toimeksiannoista rakentui. Opiskelijat syventyivät työskentelemään muotoiluajattelun parissa ja perehtyivät muun muassa projektisuunnitteluun, eläytymiseen, haastatteluihin, osto- sekä käyttäjäpersooniin, datan keräämiseen, affiniteettikaavioon, prototypointiin sekä kokeilemiseen. Työpajoja tarjottiin muun muassa 3D-mallinnukseen, graafiseen suunnitteluun, UI-suunnitteluun ja esiintymiseen. Työpajoihin osallistuminen oli vapaaehtoista ja niiden pohjalta pystyi suorittamaan opintopisteitä.

Ensimmäisellä viikolla ryhmäydyttiin ja jaettiin ryhmät toimeksiantojen mukaan. Empatian sekä kehittämisen kautta jatkettiin ongelman määrittelemiseen ja innovointiin sekä innovatiiviseen konseptisuunnitteluun. Prototyyppejä kehitettiin matkalla ja kokeiluja sekä testauksia suoritettiin ideoille ja tuotteille. Näiden vaiheiden jälkeen keskityttiin prototyypin rakentamiseen sekä sen kokeilemiseen, kehittämiseen ja pitchaamiseen. Opintojakson lopussa opiskelijat esittelivät kehittelemänsä prototyypin opettajille, muille opiskelijoilla sekä toimeksiantajille Final Galassa. Alla pääset tutustumaan lyhyesti projekteihin sekä tiimien rakentamiseen ratkaisuihin.

Projektiesittelyt:

Kiertokapula

Toimeksiannossa kerrottiin, kuinka asiakkailla on toisinaan haasteita liikkua ja navikoida Hyvinkään Kiertokapulan kierrätyspisteellä. Ruuhkahuiput Ratkaisun kaaviopidensivät jonoja kohtuuttomaksi ja asiakkaat, jotka eivät jaksaneet jonottaa, tiputtivat kierrätettävät tavaransa tien varteen. Tarve oli siis helpottaa asiakkaiden käyntiä jätepisteillä aina sisäänajosta ja punnituksesta maksamiseen ja poistumiseen asti. Myös erilaisten työkoneiden keskellä liikkuminen aiheutti epävarmuutta asiakkaissa sekä työntekijöissä.

Ratkaisuksi opiskelijat kehittivät interaktiivisen ja helposti päivitettävän digitaalisen aluekartan, joka sisältää värikoodatut paikat jäteastioille. Karttaan voi tutustua etukäteen Kiertokapulan nettisivuilla. Värikoodatut alueet löytyisivät myös kiertokapulan alueelta, jotta liikkuminen olisi selkeää. Ratkaisussa nojauduittiin asiakaskyselyssä kerättyyn dataan.

Kuva karttaprototyypistä

Tiimi käytti digitaalisena alustana Thingslink -alustaa, jossa paikkamerkkinä painamalla löytyy pisteen kuva, mitä sinne voi viedä sekä toimintaohjeet pisteelle. Kyselyn perusteella ratkaisu koettiin käyttäjien keskuudessa hyödylliseksi. Jatkokehitystä varten ehdotettiin zoomausmahdollisuutta, sateliittikuvaa, skaalautuvuutta, selkeyttä ja jätelajin ilmaisemista ilman täpän aukaisemista. Opiskelijat tarkastelivat myös kestävän kehityksen kulmasta autojen polttoainepäästöjä tyhjäkäynnissä sekä “tuo tullessas, vie mennessäs” tyyppistä kierrätyspistettä, johon voisi jättää hyväkuntoista tavaraa kiertoon.

Forssan ammatti-instituutti (FAI)

Opiskelijatiimi lähti tavoittelemaan projektissa Forssan ammatti-instituutin ruokailijoiden ruokahävikin minimointia. Projektin aikana oli tarkoituksena rakentaa anturi mittaamaan ruokahävikin määrää sekä taulu, josta ruokailijat näkevät reaaliaikaisesti ja visuaalisesti ruokahävikin määrän esimerkiksi ruoka-annoksina. Tavoitteena oli saada ruokailijat kiinnittämään huomiota ruokailutapoihinsa sekä motivoida heitä ruokahävikin minimoimiseen.

Opiskelijat tarkastelivat projektin aikana keskimääräisten aterioiden määriä, joka oli 350g.  Prosessikaavio kuvaa anturin rakentamiseen tarvittua välineistöä. Hävikkimäärän animoinnissa hyödynnetään Scratchia. Opiskelijat rakensivat vaa’an anturin itse tarvikkeista ja koodasivat toiminnot. Vaakaa on testattu ja se on todettu toimivaksi tavaksi mitata ruokahävikkiä. Jatkoprojektina saadaan koodin avulla laskettua määrä, jonka yksittäinen henkilö heittää ruokaa pois sillä hetkellä.

FAI prosessikaavio

I-Valo – valaisimista palveluksi!

I-Valon projektitiimi lähti selvittämään, kuinka IoT:ä voidaan hyödyntää valaisinteknologiassa. I-Valo valmistaa teollisuusvalaisimia vaativaan käyttöön ja he etsivät ratkaisua siihen, kuinka valaisimista sekä ympäristöstä voitaisiin kerätä dataa. Tarkoituksena olisi kerätä dataa ympäristön lämpötilasta, tärinää, jännitepiikkejä, valaistusvoimakkuutta ja energian kulutusta. Datan keräämisen avulla voidaan ennakoida rikkoutumisia sekä seurata laitteen toimintaa ja soveltuvuutta tehokkaammin.

IoT-järjestelmän toiminta valaisemissa tapahtuvat sensorien, lähettimen ja verkon sekä reitittimen kautta, jonka jälkeen tiedot ovat valmiita analysoitavaksi. Projektin aikana kartoitettiin IoT:n mahdollisuuksia ja ennakoinnin lisäksi ekologisen ja taloudellisen käyttöajan pitenemistä ja huoltotarpeen minimointia. Jatkokehityksenä tuote etsii asiakasta, minne sitä pääsisi testaamaan vielä paremmin.

Riihimäen kaupunki

Riihimäen kaupunki on ideoinut yhteistä alustaa eri toimijoille. Projektin aiheena oli siis kehittää yhteinen alusta, eri kaupungin toimijoille, jonne voi kerätä tietoa samaan paikkaan. Ennen kaikille toimijoille oli omat alustansa, jonne tieto kerättiin itselle (esim. kiinteistöpuoli ja ympäristötieto). Toiveissa oli myös luoda julkinen alusta, johon kaupunkilaiset pääsevät katsomaan esimerkiksi uimavesien laatua.

Tiimi lähti kyselyn perusteella keräämään dataa kaupunkilaisilta siitä, millaisista aiheista he olisivat kiinnostuneita saamaan tietoa. Kiinnostusta herätti erityisesti uimaveden laatu sekä vesiensuojelu ja kunnostustoimet. Tiimi kehitti prototyypin alustasta, joka sisältäisi mm. karttatiedot, havaintopisteiden tiedot, muutokset, ympäristöluvallisten toimijoiden tarkkailun, avoimen datan, visualisointityökalut ja yksityiskohtaiset analyysitulokset, mittausdatan ja virtaamat.

Projektin toteuttamiseen loppuun tarvitaan paljon ohjelmistokehittäjien sekä ohjelmistosuunnittelijoiden työpanosta ohjelmistorajapintoihin sekä web-käyttöliittymän takentamiseen. Kaupunki on hakemassa rahoitusta yhteisen alustan suunnittelulle ja opiskelijat rakensivat mahdollista ratkaisua projektiin.

HAMK Kestävä Kehitys

Toimeksiannossa tarkoituksena oli tuoda HAMKin kampusten vedenkulutusta näkyväksi ja visuaaliseksi. HAMKin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Projektitiimi halusi löytää tapoja vaikuttaa arkisiin valintoihin ja niiden kestävyyteen ja kokivat vedenkulutuksen säästön saavutettavaksi vesimittaritekniikalla, jolloin vesivuodot havaitaan myös nopeasti.

Tiimi halusi kehittää aidosti katseita kääntävän tavan tuoda kampusten vedenkulutus kaikkien nähtäville. Tiimi päätyi hyödyntämään projektissa hologrammia, jonka pohjalle he rakensivat animaation. Hologrammi saatiin lainaan Dronet Medialta ja se tulee mahdollisesti pyörimään HAMKin tiloissa näyttäen vedenkulutuksen tilaa seuraavien muutaman kuukauden ajan.

Envor Group

Opiskelijatiimi lähti pilotoimaan jätekimppa-konseptia Jokioisiin asuinalueelle johon kuuluu 20 kotitaloutta. Jätekimpalle on perustettu oma Facebook-ryhmä, jossa on 120 jäsentä ja ryhmän kautta keskustellaan jätekimpasta siitä kiinnostuneiden asukkaisen kanssa. Tiimi kartoitti jätekimpan tarvetta ja asukkaiden kiinnostusta asuinalueelle ja he alkoivat rakentamaan ohjeistusta kierrätykseen ja jätekimpan pyörimiseen. Jätekimpan lisäksi tiimi kehitti jäteastioiden täyttymistä seuraavaa anturia, jotta astian tyhjentäminen tapahtuu tarvittaessa, eikä turhia tyhjenyksiä tapahtuisi. Jätekimpan pilotti alkaa kevään aikana ja projekti jatkuu lukuvuoden loppuun asti toisen opintojakson kautta! Lisää ajatuksia opinnoista voit lukea täältä!

Luonnonvarakeskus (Luke)

Projektin toimeksiantona oli etäluettavan hyönteisansan asiakaskokemuksen kehittäminen. Projektin aikana määriteltiin ongelmaksi: Miten saada etäluettavasta hyönteisansasta käyttäjäystävällinen ja kilpailukykyinen? Ratkaisuksi opiskelijatiimi loi kyselyn, jonka pohjalta perusteltiin käyttäjien tarvetta sekä mielipidettä ansasta. 54% prosenttia vastaajista koki, että hyönteisansan rooli oikea-aikaisessa tuholaistorjunnassa on erittäin tai hyvin hyvin tärkeää. Kuvaominaisuus kertomaan torjunnan sekä tarran vaihtotarpeen, hälytykset oikea-aikaiseen torjuntaan sekä työn helpottuminen määriteltiin syyksi ostaa etäluettava ansa. Laitteen ostamisen lisäksi kiinnostusta herätti myös mahdollisuus leasinkiin.

 

Wallaton Oy

Toimeksiantona oli hoivatyön ammattinharjoittajille suunnattun digitaalisen alustan kehittäminen. Alustan tarkoitus on työtä tukevan ja työtä helpottavan aineiston kerääminen yhteen paikkaan, jotta ammatillinen osaaminen, viestintä asiakkaiden omaisten kanssa ja organisaation sisäinen viestintä kehittyisi. Tiimi kehitti mobiililaitteeseen soveltuvan alustan ja he loivat työntekijöille kyselyn viestintäsovelluksen tarpeellisuudesta. Opiskelijatiimi tutustui kestävän terveydenhuollon periaatteisiin, jonka pohjalta he rakensivat ratkaisua. Kestävän terveydenhuollon mukaan kaikilla on esimerkiksi oikeus parhaaseen mahdolliseen sosiaaliseen hyvinvointiin.

Tiimi hyödynsi Design Factoryn ja Vincitin yhdessä järjestämää UI-design työpajaa mobiilisovelluksen suunnitteluun. Sovellukseen suunniteltiin osiot hoitajille esimerkiksi kalenterille, tiedotteille, ohjeille sekä omaisille/asiakkaille osiot käyntitiedoille, ajankohtaisille viesteille (jumpat ym.) ja viestinnälle.

 

Loput projektiesittelyt voit lukea täältä!

Product Development Project (PDP) on järjestetty Häme Design Factory-hankkeessa.

Discussion2 Comments

  1. Pingback: Monialaiset opiskelijatiimit ratkomassa aitoja työelämähaasteita PDP:ssä 2/2 - Design Factory

  2. Pingback: Yritysten toimeksiantoja ratkaistiin HAMKin ja LHKK:n opiskelijoiden monialaisena yhteistyönä - Design Factory

Leave A Reply