Mitä osaamista opettajaopiskelija voisi koulun ulkopuolisessa opetusharjoittelussa saada? Miten harjoittelu voisi vastata oppimisen suunnitteluun ja arviointiin liittyviin ammatillisen opettajan osaamisvaatimuksiin? Kuka tällaista harjoittelua osaisi ohjata? Tällaisia kysymyksiä esitettiin Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen (OPEKE) –hankkeen tilaisuuksissa, kun keskustelun aiheena oli muualla kuin koulussa toteutuva opetusharjoittelu.
OPEKE –hankkeessa pilotoitiin uusia opetusharjoittelun toteuttamistapoja. Me lähdimme Haaga-Helian pilotissa kehittämään erityisesti koulun ulkopuolella toteutettavaa opetusharjoittelua. Tämä herätti paljon keskustelua ja kysymyksiä opettajakouluttajien kesken. Koulun ulkopuolella toteutuvan opetusharjoittelun aiheuttama hämmennys on ymmärrettävää, sillä opetusharjoittelu on aina totuttu suorittamaan kouluympäristössä. Halusimme kuitenkin pilotissamme ravistella tätä perinteistä käsitystä ja kysyä, onko koulu nykyisen oppimisympäristöajattelun mukaisesti ainut oikea paikka opetusharjoittelulle.
Pilottiimme osallistui opettajaopiskelijoita, jotka työskentelevät yrityksissä erilaisissa tehtävissä. He toteuttivat opetusharjoittelunsa omalla työpaikallaan ohjaus-, koulutus- ja kehittämistehtävissä. Samalla he tutkivat työpaikan toiminta- ja neuvottelukulttuuria sekä ohjausprosesseja ja vertasivat niissä tarvittavaa osaamista ammatillisen opettajan ammattitaitovaatimuksiin. Vertailu paljasti monia yhtymäkohtia yrityksissä tarvittavan osaamisen ja opetustyössä tarvittavan osaamisen välillä. *
Pilottiin osallistuneet opettajaopiskelijat havaitsivat opettajankoulutuksen merkityksen myös yrityshenkilöstön ja oppilaitosyhteistyön kehittämisessä. Henkilöstön kehittämiseen he sisällyttivät niin henkilöstön osaamisen uudistamisen kuin uusien työntekijöiden perehdyttämisen. Parhaimmillaan tutkinto-opiskelijoiden harjoitteluprosessien ohjaaminenkin katsottiin luontevaksi osaksi henkilöstön kehittämistä. Henkilöstön kehittymistä voidaankin käsitellä pitkänä jatkumona, joka alkaa tutkinto-opiskelijan harjoitteluvaiheesta, muuttuu vähitellen rekrtytointi- ja perehdyttämisprosessiksi ja etenee kehityskeskustelujen kautta jatkuvana oppimisena työuran eri vaiheissa.
Pilottimme osoitti, että muualla kuin koulussa toteutuva opetusharjoittelu antaa mahdollisuuden kehittää laajasti ammatillisen opettajan osaamista. Lisäksi tärkeä huomio oli se, että opetusharjoittelu ei toteudu laadukkaasti ilman kattavaa ja tasavertaisesti toimivaa neuvotteluverkostoa. Tasavertainen neuvottelu edellyttää opettajaopiskelijan, esimiehen ja opettajakouluttajan välistä pitkäjänteistä tasapuolista keskustelua ja suunnitteluyhteistyötä. Neuvottelun tarkoituksena on löytää eri osapuolia kiinnostava realistinen tavoite, jonka osaksi opetusharjoittelu voidaan liittää. Neuvotteluverkostoon voivat kuulua myös työpaikkakollegat, asiakkaat, opettajaopiskelijakollegat, tutkinto-opiskelijat ja heidän opettajansa. Pilotista saatujen tulosten perusteella tällaisen neuvotteluverkoston rakentaminen sekä siinä toteutuva yhteistyö antavat ammatilliselle opettajaopiskelijalle hyvät valmiudet vahvistaa ammattialalla tarvittavaa osaamista yhdessä työelämän toimijoiden kanssa. Näin opetusharjoittelua ja ammatillisen opettajuuden kehittymistä tukee koko neuvotteluverkosto.
Opetusharjoittelu muualla kuin kouluympäristössä -pilottimme päättyessä tulkintamme opetusharjoittelun toteuttamisen muutostarpeesta on entisestään vahvistunut. Pilotin alussa esittämämme kysymys pitääkin muotoilla näin: Voiko ammatillinen opettaja ylipäätään saavuttaa riittävän opettajan osaamisen pelkästään luokkaympäristössä toteutuvassa opetusharjoittelussa? Pilotin tulokset viittaavat siihen, että monialaisen neuvotteluverkoston rakentaminen koulun ulkopuolella ja siinä toimiminen on juuri sitä osaamista, jonka jokaisen valmistuvan ammatillisen opettajan tulisi ottaa haltuun.
*Pilottiin osallistuneiden ammatillisten opettajaopiskelijoiden blogitekstit:
Opettajat osaksi työyhteisön oppimiskulttuuria
Anne Korolainen, opettajaopiskelija Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Tiia Kolehmainen, LähiTapiola
https://blog.hamk.fi/opeke/opettajat-osaksi-tyoyhteison-oppimiskulttuuria/
Mitä lisäarvoa opettajan pätevyyden hankkiva työntekijä voi antaa yritykselle?
Heli Ojanen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
https://blog.hamk.fi/opeke/mita-lisaarvoa-opettajan-patevyyden-hankkiva-tyontekija-voi-antaa-yritykselle/
Ammatillisen opettajankoulutuksen tulevaisuus edellyttää käytännön yhteistyötä
Sven Hult , Oriola Oy
https://blog.hamk.fi/opeke/opettajankoulus-edellyttaa-kaytannon-yhteistyota/
Dialogisuus ja yhteistyö ammatillisen opettajan osaamisena
Miia Mynttinen, Espoon kaupunki, varhaiskasvatus
https://blog.hamk.fi/opeke/dialogisuus-ja-yhteistyo-ammatillisen-opettajan-osaamisena/
Tiedämmekö, mitä työpaikalla opitaan – kaksi erilaista näkökulmaa
Jenni Levin ja Kaarlo Virtanen
https://blog.hamk.fi/opeke/tiedammeko-mita-tyopaikalla-opitaan-kaksi-erilaista-nakokulmaa/
Henna Heinilä, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu 
Virve Vainio, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu
