Strategisia linjauksia ammatillisessa opettajankoulutuksessa

0

”On tää kumma oppilaitos, kun täällä oppiminen on ulkoistettu opiskelijoille.”

Näin sanoi opettajankoulutuksen käynyt opiskelija ohjaajalleen. Lausuma kuvaa kauniisti sitä, mitä kehitämme, kun kehitämme ammatillista opettajankoulutusta OPEKE –hankkeessa. Se kuvaa myös sitä, mistä on kyse, kun puhumme ammatillisen opettajankoulutuksen strategisista linjauksista, joita OPEKE:ssa olemme pohtineet.

Kun ammatillisessa opettajankoulutuksessa ”ulkoistamme oppimisen opiskelijoille”, me henkilökohtaistamme. Jokainen opinnoissa tehtävä, oppimista tukeva teko on opiskelijan ja ohjaajansa – usein myös yhdessä vertaisryhmänsä kanssa – sopima. Ammatillisessa opettajankoulutuksessa on mahdollisimman vähäiset struktuurit ja mahdollisimman suuri autonomia opiskelijoilla. Tasapainoilemme vapauden ja rajoitteiden välillä, koska haluamme mahdollistaa oppimista. Oppiminen kysyy riittävää vapautta, sopivissa struktuureissa.

Ammatillisessa opettajankoulutuksessa osaamisen hankkiminen ja osoittaminen toteutetaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Yhdistävä ja strukturoiva tekijä ovat kriteerit. Niiden suhteen opiskelija ohjatusti pohtii omaa toimintaansa opintojen aikana. Opiskelija miettii myös toimintansa paikat. Mahdollistamme hyvin monia, erilaisia autenttisen työn oppimisympäristöjä, joissa pedagogista osaamista voi kehittää ja näyttää todeksi.

Henkilökohtaistamisen käyttö ammatillisissa opettajakorkeakouluissa tarkoittaa myös yhden ammatillisen opettajan osaamiskriteerin korostumista. Jokainen ammatillinen opettaja toimii tutkivalla työotteella.

Tutkiva työote toteutuu suhteessa aina uusiin asiakkaisiin, joista opettaja ei voi tietää ennalta mitään. Se toteutuu oppimislähtöisessä koulutuksen suunnittelussa. Ja se toteutuu myös siinä, miten jokainen opiskelija on aina osallinen omassa oppimisessaan.

Tutkiva työote ammatillisissa opettajakorkeakouluissa tarkoittaa myös kriittisen tutkimuksen toteuttamista. ”Kriittinen” tarkoittaa tässä perusteltua asian olemisehtojen selvittämistä. Esimerkiksi ammattipedagogiikan viimeisimpien virtausten perusteiden kysyminen on tätä.

Osaamisessa on aina myös ymmärtämisen ulottuvuus. Se ei tule esiin pelkkää suoritusta havainnoimalla. Tämähän olisi behaviorismia. Kun osaamisia arvioidaan, tarvitaan aina myös käsitteellistä yhdessä tutkimista ja perusteiden sanallistamista. Näin kaikessa ammattien ja työn oppimisessa on tutkiva ulottuvuus mukana.

OPEKE –hankkeen yksi keskeinen saavutus on ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteiset strategiset linjaukset. Me emme ole tehneet yhteistä strategiaa. Mutta me sitoudumme yhteisiin periaatteisiin. Näistä kaksi on jo edellä tullut esiin: henkilökohtaistaminen ja tutkiva työote.

Opiskelija, joka antoi blogin aloittaneen palautteen, oli oivaltanut ja oppinut paljon. Mutta hän oli myös oman opintotoiminnan kautta kokenut, että mahdollisimman vähäiset struktuurit eivät tarkoita lorvimista. Kun opiskelija saa itse tehdä omaa opiskelusuunnitelmaansa, aidon osaamisperustaisesti, hän todellakin tekee työtä oppimisensa eteen. Oppimisesta tulee opiskelijan asia. Se nimenomaan on ulkoistettu. Näin oppi jää elämään sinne, minne sen tuleekin jäädä.

Kun oppi menee sinne, minne sen tulee mennä, paradoksaalisesti ammatillisen opettajankoulutuksen järjestäjät ja ohjaajat oppivat koko ajan. Ikiliikkuja on keksitty?

Minna Seppälä (Tamk), Keijo Hakala (Hamk), Mika Saranpää (Haaga-Helia), Harri Keurulainen (Jamk), Pirjo Männynsalo (Tamk), Anu Raudasoja (Hamk), Iiris Happo (Oamk), Sirpa Perunka (Oamk), Harri Kukkonen (Tamk) ja Hannu Kotila (Haaga-Helia)

Leave A Reply