Lepaan hortonomikoulutuksen ja viheralan tutkimuksen parissa tutkitaan, miten metsän mikrobikantaa voitaisiin siirtää päiväkotipihoille ja näin edistää lasten terveyttä.
Kuka olet, mitä tutkit?
Olen Outi Tahvonen ja työskentelen Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampuksella hortonomikoulutuksen ja viheralan soveltavan tutkimuksen parissa. Tänä keväänä olemme päässeet selvittämään, miten päiväkotipihoille voidaan rakentaa mahdollisuuksia positiiviseen mikrobialtistukseen. Hanke on osa Aki Sinkkosen Helsingin yliopistossa vetämän ryhmän tutkimussarjaa, jossa selvitetään monitieteisesti ihmisten arkiympäristön vaikutusta terveyteen.
Miksi tätä aihetta on tärkeää tutkia?
Ulkotilojen, kuten pihojen ja puistojen, rakentamisessa käytetään nykyään ominaisuuksiltaan tarkoin määriteltyjä materiaaleja, rakenteita ja työtapoja. Näin voidaan ennakoida kustannuksia, ajankäyttöä ja ylläpidon tarvetta tulevaisuudessa. Tämä työtapa on kuitenkin osaltaan katkaissut kaupunkiasukkaiden arkipäiväisen yhteyden muun muassa metsämaan mikrobistoon, jolla on todettu olevan positiivinen vaikutus ihmisen terveyteen.
Nyt olemme mukana selvittämässä, miten rakennetuille ja varsin tiukkoja turvallisuusnormeja noudattaville päiväkotipihoille voitaisiin rakentaa pintoja, joissa lapset pääsevät kosketuksiin metsämikrobiston kanssa.
Mikä on tutkimuksen tavoite ja milloin tuloksia saadaan?
Tämän osatutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten siirtonurmikon kasvualustaan voidaan lisätä metsämaan mikrobistoa ja miten päiväkotipihojen suunnitteluohjeistoa pitäisi muokata, jotta se tukee positiivista mikrobialtistusta.
Lepaan kampuksella toteutetaan siirtonurmen kasvatuskoe, jossa vertaillaan kuuden erilaisen kasvualustaseoksen ja kahden erilaisen katteen mikrobimäärää ja siirtonurmen ulkonäköä kasvukauden aikana. Kasvatuskokeen 36 laatikkoa antavat tuloksia jo tämän vuoden aikana.
Lisäksi päiväkotipihojen suunnitteluohjeistuksen rakentamisen pohjaksi laaditaan kaksi pihasuunnitelmaa yhteistyökaupunkien, Vantaan ja Lahden, tarpeisiin. Suunnittelutyötä käytännön tasolla tekee rakennetun ympäristön opiskelija Iida Toivanen opinnäytetyönään. Näistä todellisista pihasuunnitteluprosesseista kootaan näkemys siitä, miten voidaan ja miten ei voida tukea positiivista mikrobialtistusta päiväkotipihoilla, kun tavoitteena on turvallinen ja kestävä ulkotila lapsille.
Ketkä tutkimuksestanne hyötyvät ja miten?
Tulokset hyödyttävät sekä päiväkotipihojen suunnittelijoita että niiden rakennuttajia kuten kuntia, kaupunkeja ja seurakuntia. Tutkimuksesta on apua myös yleisemminkin viherrakentamisessa kasvualustojen laatua määritteleville suunnittelijoille, kasvualustan tuottajille ja rakentajille, mikäli tietyn kohteen mikrobistoa halutaan kehittää. Todellisia hyötyjiä ovat toki loppukäyttäjät eli päiväkotipihoilla leikkivät lapset.
Mitä isoja ilmiöitä tutkimusalallanne tällä hetkellä on, ja miten oma tutkimuksenne kytkeytyy niihin?
Kohti tervettä aikuisuutta -hanke osuu hyvin rakennetun ympäristön tämän hetken ongelmakenttään. Kaupungistuminen, elinikien nousu ja luontoyhteyden uudelleenrakentaminen edellyttävät monialaista ja monitieteistä lähestymistä.
Kohti tervettä aikuisuutta
Kohti tervettä aikuisuutta – päiväkodin viherpihan vaikutus lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Toteutusaika: 1.1.2017–31.12.2018
Hanketta rahoittaa Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma, jota koordinoi Helsingin yliopisto. Hanke yhdistää aiemmin rahoitettuja ja toisistaan erillisiä Helsingin yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun hankkeita.
